Ero sivun ”Täpläsilli” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Tiedosto:Täpläsilli.jpg|thumb|300px]]'''Täpläsilli''' (''Alosa fallax'') on [[silli]]n sukulainen, mutta korkeaselkäisempi. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | '''Täpläsilli''' (''Alosa fallax'') on [[silli]]n sukulainen, mutta korkeaselkäisempi. | ||
Sillä on kyljissään rivi tummia täpliä. | Sillä on kyljissään rivi tummia täpliä. | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 09.38
Täpläsilli (Alosa fallax) on sillin sukulainen, mutta korkeaselkäisempi.
Sillä on kyljissään rivi tummia täpliä.
Pituutta sillä on n. 40 cm.
Levinneisyys[muokkaa]
Täpläsilliä tavattiin aina 1050-luvulle asti myös Itämerestä.
Nykyisin sitä esiintyy Atlantissa Etelä-Norjasta Marokkoon, Välimeressä, Mustassameressä ja muutamissa Keski- ja Etelä-Euroopan järvissä.
Lisäksi se on levinnyt laivojen mukana Pohjois-Amerikan Suuriin järviin.
Täpläsilli eroaakin useimmista muista sillikaloista siinä, että se sietää makeaa vettä.
Ravinto[muokkaa]
Täpläsilli syö useimpien muiden sillikalojen tavoin eläinplanktonia.
Se pyrkii itse välttymään syödyksi tulemiselta liikkumalla isoissa parvissa.
Lisääntyminen[muokkaa]
Ne vaeltavat jokiin kutemaan ja jokisuistojen likaantuminen on heikentänyt täpläsillikantoja sen nykyisillä esiintymisalueilla.
Kutu tapahtuu yöllä joen sorapohjalle.
Poikaset uivat kuoriuduttuaan mereen.