Ero sivun ”Onki” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{Lähteetön}} | ||
[[Kuva:Onkivapa.png|thumb|Onkivapa<br>1=Vapa<br>2=Siima<br>3=Koho<br>4=Paino<br>5=Koukku]] | [[Kuva:Onkivapa.png|thumb|Onkivapa<br>1=Vapa<br>2=Siima<br>3=Koho<br>4=Paino<br>5=Koukku]] | ||
| − | '''Onki''' on perinteinen yksinkertainen kalastusväline. Ongen osia ovat: vapa, siima, koho, paino ja koukku. Vavan avulla heitetään [[syötti]]koukku sopivaan onkipaikkaan. | + | '''Onki''' on perinteinen yksinkertainen kalastusväline. Ongen osia ovat: [[vapa]], [[siima]], [[koho]], [[paino]] ja [[koukku]]. Vavan avulla heitetään [[syötti]]koukku sopivaan onkipaikkaan. |
==Onkilajeja== | ==Onkilajeja== | ||
Nykyinen versio 25. lokakuuta 2012 kello 13.23
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Onki on perinteinen yksinkertainen kalastusväline. Ongen osia ovat: vapa, siima, koho, paino ja koukku. Vavan avulla heitetään syöttikoukku sopivaan onkipaikkaan.
Onkilajeja[muokkaa]
Onget jaetaan useisiin ryhmiin. Yksinkertaisin kaikista ongista on mato-onki.
Mato-onki[muokkaa]
Mato-ongessa on syöttinä usein mato, joka pujotetaan ongenkoukkuun siten, että koukku peittyy. Käytännössä tämä tarkoittaa madon lävistämistä koukulla sen pitkittäissuunnassa. Koukun yläpuolella on muutama senttiä ylempänä pieni usein pyöreä paino, jonka läpi siima kulkee. Sen tarkoituksena on pitää koukku syvällä, jotta koukku syötteineen ei nouse kohti vedenpintaa silloin, kun vesi virtaa, vaan onkisyvyys säilyy haluttuna.
Siimaa ylöspäin mentäessä seuraavana on ongenkoho, joka on usein styroksinen kelluke, jonka läpi siima kulkee, ja jossa siiman luistaminen ongenkohon sisällä estetään salpaavalla tikulla, joka puristaa siiman tikun ja kohon sisällä kulkevan reiän väliin kiinnittäen onkisyvyyden. Tappia poisvetämällä siima alkaa liikkua, minkä vuoksi kohon alapuolella veden alla olevan siiman pituutta ja samalla koukun syvyyttä vedenpinnasta pohjaanpäin voidaan säädellä.
Perinteisesti koho on pisaran muotoinen kelluva esine, jonka läpi siima kulkee. Kohon läpi kulkeva siima lukitaan siihen pienellä tapilla. Kohoja on myös kevytrakenteisempia, joita herkkäliikkeisinä käytetään esimerkiksi kilpaonginnassa. Kohon tarkoitus on pitää ongenkoukku sopivalla ongintasyvyydellä ja samalla liikkeillään ilmaista kalojen tärpit. Ongenkoukkuun pujotetaan kalojen syöntihalua herättävä syötti. Perinteisiä syöttejä ovat kaste- ja savimadot. Niitä voidaan kaivaa peltomullasta, tai vaikka ostaa esimerkiksi huoltoasemilta. Varsinkin pitempien sateiden jälkeen kastemadot ja savimadot nousevat maan pintaan. Syöttinä voidaan käyttää myös rusinoita, pullapaloja, yms.
Alkujaan mato-ongen vapa tehtiin nuoresta muutaman sentin paksuisesta koivu-, haapa- tai pihlajapuusta. Vavan pituus oli noin 2 - 3 metriä. Katkaisun jälkeen puunoksat on oksittu puukolla vuolemalla. 1970-luvun loppupuolella lasikuituiset teleskooppionkivavat yleistyisvät. Ne olivat työpituudeltaan pidempiä kuin perinteiset puiset onkivavat ja keveämpiä sekä lyhyempiä kokoonpantuina kuljettaa, minkä vuoksi niistä tuli pääasiallinen vapatyyppi. Onkivavan pituus parantaa kalastuksen ulottuvuutta.
Käytetty onkisyötti on myös kärpäsentoukka tai surviaissääsken toukka. Syötteinä voi käyttää myös pieniä (eläviä) kaloja. Tätä ongintaa kutsutaan täkyonginnaksi ja se houkuttaa varsinkin isompia ahvenia.
Koska mato-ongen syötti eivät ole rajoittuneet pelkästään matoihin, käytetään mato-ongesta myös nimitystä koho-onki.
Ootto-onki[muokkaa]
Ootto-onki on onki, jossa paino vie siiman vedenpohjaan, mutta koho nostaa koukun jonkin verran vedenpinnan pohjasta pintaan päin. Vapa voi olla lyhyt niin kuin pilkissä.
Heitto-onki[muokkaa]
Heitto-onki, jota kutsutaan suomen puhekielessä virveliksi, on kalastusväline, jossa mato-ongesta poiketen käytetään syöttinä paljaita koukkuja, jotka ovat yleensä kolmihaaraisia. Koukku on kiinnitetty muuhun uistimeen, joka usein muistuttaa pikkukalaa, jonka petokalan on tarkoitus syödä. Heitto-ongessa ei ole painoa, eikä kohoa, koska uistin perustuu ajatukselle uivasta kalasta. Kalastussyvyys määräytyy sen perusteella, miten nopeasti siimaa kelataan kelalle uistimenheiton jälkeen.
Heitto-onki edellyttää vapaa, johon voi kiinnittää kelan. Keloja on umpikeloja, avokeloja ja perhokeloja. Heiton onnistumiseksi tarvitsee vavan olla joustava.
Muut onget[muokkaa]
Litka on myös onki, jossa on pienin välein useita kirkkaita koukkuja ilman syöttiä. Sitä käytetään silakan onginnassa esimerkiksi sillalta tai laiturilta käsin ja vapana kelattavaa virveliä. Litkaonginnassa ei käytetä kohoa. Tällä ongella silakkaparvesta voi saada vaikka joka koukkuun kalan yhdellä nostolla.
Suomen vesistöissä ongella voi saada saaliiksi lähes kaikkia kaloja. Onki on helposti saalista antava ja edullinen kalastusväline, joka sopii myös lapsille pienissä vesistöissä (kuten joissa ja lammissa) myös rannalta ongittaessa.
Kalastus ongella[muokkaa]
- ongen koho asetetaan haluttuun kohtaan (syvyyteen) siimaa ja lukitaan siihen
- koukkuun asetetaan syötti
- heitetään koukku kohoineen veteen
- odotetaan ja seurataan kohon liikkeitä kunnes kala tulee onkeen
Mato-onkimiseen ei, kuten ei pilkkimiseenkään tarvita erillistä valtion lääninkalastuskorttia. Onkiminen ei kuitenkaan ole sallittua joka paikassa, esimerkiksi joillain jokialueilla tai missä se on erikseen kielletty.