Ero sivun ”Suutarin onginta” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[tiedosto:suutari.jpg|thumb|suutari]] | [[tiedosto:suutari.jpg|thumb|suutari]] | ||
| − | '''Suutaria''' tavataan eräissä Etelä- ja Keksi-suomen vesistöissä. Se on pohjalla viihtyvä ja melko arka [[kala]]. Suutari elää järvissä ja lammissa, joissa on pehmeähkö pohja ja runsas kasvillisuus. Suutaria tavataan myös hitaasti virtaavissa [[joki|joissa]] ja rehevissä merenlahdissa. Suutari kutee vasta veden lämpötilan noustua kahteenkymmeneen asteeseen. Kutu tapahtuu eri jaksoissa touko-heinäkuussa. Monien mielestä suutari antaa onkijalle hyvän vastuksen, siksi se on hyvä, muttei kovin yleinen onkikala. Suutaria on istutettu moniin | + | '''Suutaria''' tavataan eräissä Etelä- ja Keksi-suomen vesistöissä. Se on pohjalla viihtyvä ja melko arka [[kala]]. Suutari elää järvissä ja lammissa, joissa on pehmeähkö pohja ja runsas kasvillisuus. Suutaria tavataan myös hitaasti virtaavissa [[joki|joissa]] ja rehevissä merenlahdissa. Suutari kutee vasta veden lämpötilan noustua kahteenkymmeneen asteeseen. Kutu tapahtuu eri jaksoissa touko-heinäkuussa. Monien mielestä suutari antaa onkijalle hyvän vastuksen, siksi se on hyvä, muttei kovin yleinen onkikala. Suutaria on istutettu moniin vesistöihin. Se on sitkeähenkinen kala, joka tulee toimeen myös vähähappisessa vedessä. |
{{Eri kalalajien onginta}} | {{Eri kalalajien onginta}} | ||
== Mistä suutareita löytää == | == Mistä suutareita löytää == | ||
Versio 14. heinäkuuta 2010 kello 21.53
Suutaria tavataan eräissä Etelä- ja Keksi-suomen vesistöissä. Se on pohjalla viihtyvä ja melko arka kala. Suutari elää järvissä ja lammissa, joissa on pehmeähkö pohja ja runsas kasvillisuus. Suutaria tavataan myös hitaasti virtaavissa joissa ja rehevissä merenlahdissa. Suutari kutee vasta veden lämpötilan noustua kahteenkymmeneen asteeseen. Kutu tapahtuu eri jaksoissa touko-heinäkuussa. Monien mielestä suutari antaa onkijalle hyvän vastuksen, siksi se on hyvä, muttei kovin yleinen onkikala. Suutaria on istutettu moniin vesistöihin. Se on sitkeähenkinen kala, joka tulee toimeen myös vähähappisessa vedessä.
|
• Ahven |
Mistä suutareita löytää
Suutari on osin kasvissyöjä. Se ei juurikaan poistu matalista lahdista. Suuremmissa järvissä voikin tästä syystä olla paikallisia suutarikantoja. Suutaria voi etsiä mutapohjaisista tiheäkasvustoisista lahdista. Veden pintaan nousevat kaasukuplat tai paikoittainen sameneminen voi kieliä siitä, että alueella on suutareita.
Mitä suutari syö
Suutari pitää siis vesistöistä, joissa on paljon ravintoa: hyttysten- ja muiden hyönteisten toukkia, kotiloita ja pieniä hernesimpukoita. Lämpiminä kesäiltoina niitä voi tavata syömässä ulpukanlehtien alapinnoilta. Usein suutari hakee pohjamudan joukosta sopivaa ravintoa. Näin tehdessään se vapauttaa pohjasta kaasua, joka nousee pieninä kuplina pintaan. Suutarit syövät myös vesikasveja ja kaloja. Suutaria kannattaa onkia ilta- tai aamuhämärässä, jolloin se hakee ravintoa, mutta toisinaan sitä voi saada läpi yön. Suutarin voi opettaa syömään tietyllä paikalla tiettyä ravintoa.
Suutarin onginnan välineet
Suutaria onkii mainiosti kelaongella. Sopiva siimanpaksuus on 0,25-0,30 millimetriä. Näin paksua siimaa kannattaa käyttää, koska suutaria ongitaan toisinaan tiheästä kasvillisuudesta. Se saattaa nimittäin kietoa siiman kasvustojen ympäri, jolloin ohuempi siima voi katketa helposti. Suutaria ongitaan tavallisesti matalasta vedestä, joka ei virtaa juuri lainkaan. Tämän takia ongessa ei tarvita kovin suurta painoa. Tarvitset painoja oikeastaan vain sen verran, että saat heitettyä syötin haluamaasi paikkaan. Suutarin onginnassa sopiva koukkukoko riippuu paljon käytettävästä syötistä. Madolla ongittaessa voi käyttää kokoja 8-10 ja hyönteisen toukilla ja vastaavilla kokoja 14-16. Kun ongit suutaria, voit joutua odottelemaan pitkään. Kannattaakin ottaa suutariongelle mukaan vapateline.
Syötit
Syötteinä käytetään useimmiten matoja tai maissinjyviä. Myös toukat ja taikina ovat myös hyviä syöttejä. Samoin on käytetty leipää ja papujakin. Maissi lienee kuitenkin yleisin suutarin onginnassa käytettävä syötti. sitä voi käyttää myös houkutussyöttinä. Suutarin ja karpin onginnassa käytetään myös yleisesti taikinapalloja. Palloista tehdään niin suuria, että pienet särkikalat eivät häiritse suutarin onkijaa. Taikinapalloihin voi lisätä väri- tai makuaineita.
Suutarin onginnan tekniikkaa
Suutaria kannattaa onkia ilta- ja aamuhämärässä. Erityisen hyvää aikaa ovat lämpimät kesäillat, sillä suutari pitää lämpimästä. Suutaria voidaan houkutella paikalle houkutussyöttien avulla. Houkutussyöttejä kannattaa viskellä paikalle paljon ennen onginnan aloittamista. Niitä heitelläänkin onkipaikalle päiviä, tai jopa viikkoja etukäteen. Suutarilla on tapana ensin maisetlla syöttiä jonkin aikaa. Koukkuun tartuttuaan se pyrkii kiertämään siiman vesikasvin ympäri.
Onkipaikan raivaus
Suutari, kuten muutamat muutkin kalat viihtyvät vedessä, jossa on erittäin tiheä vesikasvillisuus. Kasvillisuus voi olla niin tiheää, että se haittaa onkimista. Tällöin tällaiseen paikkaan kannattaa raivata onkipaikka. Hyvän onkipaikan saat raivaamalla tiheän kasvustun keskelle kolmionmuotoisen avoimen alueen. Kasvien poistoon voit käyttää kahdesta rautaharavan päästä tehtyä työkalua. Yhdistä haravoiden selät vastakkain parilla pultilla. Aseta työkaluun vetoköysi. Voit tehdä vastaavan työkalun kahdesta sirpin terästä. Terien tulee muodostaa pyöreä W-kirjain. Kiinnitä työkaluun naru. Heitä se melko kauas. Anna sen painua pohjaan. Vedä se hitaasti luoksesi. Näin voit raivata tiheään vesikasvustoon hyvän onkipaikan. Muista olla varovainen heittäessäsi terävää raivaustyökalua.
Lähteet
Olli Aulio, Onkijan kirja. ISBN 9512048450