Ero sivun ”Kampela” versioiden välillä
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
| − | + | Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
== Pyydystys ja käyttö == | == Pyydystys ja käyttö == | ||
Versio 20. lokakuuta 2012 kello 16.47
Kampela (Platichthys flesus) on erikoisen näköinen litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.
Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella.
Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Ravinto
Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja.
Pyydystys ja käyttö
Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla.
Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.
Se on erinomainen ruokakala.
Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan.
Lisääntyminen
Sukukypsä 3-5vuotiaana.
Suomessa kutualueet ovat muutaman metrin syvyydessä.
Mätimunat ovat kelluvia.
Suolaisessa vedessä lisääntyminen tapahtuu 30-100 metrin syvyydessä.
Kutuaika touko-kesäkuussa.
Poikaset kuoriutuvat noin viikossa.