Ero sivun ”Kampela” versioiden välillä
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | + | Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava [[mäti]] on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | [[ | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 16.52
Kampela (Platichthys flesus) on erikoisen näköinen litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.
Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella.
Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Ravinto[muokkaa]
Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja.
Pyydystys ja käyttö[muokkaa]
Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla.
Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.
Se on erinomainen ruokakala.
Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan.
Lisääntyminen[muokkaa]
Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava mäti on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä.