Heittokalastus
Heittokalastusta voi harrastaa veneestä tai rannalta siis kaikissa paikoissa missä mahtuu heittämään ja on luvallista kalastaa.
Heittokalastuksessa tarvitset vavan, kelan, siimaa ja uistimen. Heittokalastusta opetteleville välineiksi suositellaan ihan tavallista huoltoasemalta saatavaa settiä, johon kuuluu avokela ja jonkin sortin "muppettivapa" (siis halpisvapa). Mieluiten normaalin pituinen, koska sellaisella on helpompi harjoitella ja saa tuntuman oikean kokoiseen vapaan.
Välineet
Kela
Avokela on heittokalastukseen ehkä paras valinta. Esim Shimanon Solstage 4000 RE on pärjännyt hyvin testeissä ja on kuullemma Suomen myydyin kela. Abu Garcian kelat ovat takuuvarmaa laatua. Shimanon kelat ovat myös hyviä. Umpikela tunnetaan aloittelijan kelana, koska se on niin helppokäyttöinen, mutta kyllä umpikeloja käyttävät kokeneemmatkin kalastajat. Haukikelaan tulee mahtua noin 150-200 metriä 0.30 mm:n vahvuista siimaa.
Siima
Heittokalastuksessa käytetään monofiili- sekä punottuja siimoja. Punotun siiman vahvuutena on parempi vetolujuus, pidemmät heitot sekä tunnokkuus, mutta miinuksena on korkea hinta. Yleisesti hyvä siimanpaksuus heittokalastukseen on 0,30mm. Suuremman hauen saalistajalle 0,40-0,50 mm paksuus on suositeltavaa.
Peruke
Hauenkalastajan tulee myös käyttää yli 30 cm:n pitkää puruperuketta vieheen edessä. Perukkeella pyritään estämään siiman katkeaminen hauen hampaissa. Muita kalalajeja pyydettäessä perukkeen tarpeellisuus tulee arvioida tilannekohtaisesti sen perusteella, kuinka yleisiä hauet ovat kyseisessä kalastuspaikassa.
Vapa
Sopiva vavan pituus heittokalastuksessa on 280-330 cm. Esim Ron Thompsonin, Berkeleyn sekä UglyStickin vavat ovat tällä hetkellä alalla arvostettuja. Jos heität molemmilla käsillä on vavan hyvä olla pitkä. Jäykkyys taasen ratkaisee sen, kuinka painavia vieheitä vavalla voi heittää.
Vieheet
Heittokalastuksessa käytetään seuraavia viehetyyppejä:
Muut varusteet
Muita heittokalastuksessa käytettäviä tarvikkeita ovat ainakin; haavi, perukkeet, vaaka, puukko, pihdit, uistinpakki, kalastusliivi.
Vieheen uitto
Vieheen uittotavan voi valita viehemallin ja kalastustilanteen perusteella. Joidenkin viehemallien perusuinti syntyy jo suoralla vedolla, joten niillä voi saada kalaa vaikka kalastaja vain kelaisi viehettä tasaisesti sisään. On myös paljon vieheitä, joiden uintiliike edellyttää katkonaista uittotapaa, kuten vavalla nykimistä tai kelausrytmin tietoista vaihtelua.
Useimmat kokeneet kalastajat ovat sitä mieltä, että kaikenlaiset vieheet kalastavat paremmin, jos niitä uitetaan vaihtelevalla rytmillä. Sen voi tehdä vavalla nykien tai kelaamalla. Yksi tärkeimmistä tehokeinoista on pysäytellä vieheen kulkua kelausmatkan aikana. Pysäyttelemällä saadaan myös uppoavat vieheet kulkemaan syvemmällä uiton aikana. Heiton alussa uppoavan vieheen voidaan antaa vajota halutulle syvyydelle ennen kelauksen aloittamista.
Vieheen uittoon liittyy myös yleinen uittovauhti. Koska kalat ovat vaihtolämpöisinä eläiminä hitaimmillaan kylmän veden aikoina, kalastaja voi huomioida tämän rauhoittamalla vieheen uittoa lämpimän veden nopeudesta. Uittovauhtia valitessaan kalastajan tulisi myös huomioida, että eri viehemallit sietävät nopeutta ja hitautta yksilöllisesti, mikä on hyvä selvittää koeuittamalla uutta viehettä ennen varsinaisen kalastuksen alkua.
Väsytys
Kalan iskiessä on hyvä säätää kelan jarru, eli meilläpäin räikkä tarpeeksi löysälle, jotta kala pääsee siimaa vapaasti vetämään. Tämä ns. räikkä sijaitsee avokelassa joko sen alaosassa (fighting drag) tai sen yläosassa eli puolan päällä. Yleensä kannattaa isomman saaliin sattuessa antaa kalan päättää mitä tehdään, varsinkin jos tietää että siima ei ole sieltä kestävimmästä päästä. Kalaa kelataan hiljalleen ja varovasti kohti venettä. Kala rimpuilee ja vetää siimaa ja näin lopulta se väsyy.