Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luo sivu ”Laji” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
- | laji = ''bubalis'' Piikkisimppu on selvästi isosimppua harvalukuisempi laji. Se elää kallioisissa ja kivikkoisissa rannikkovesissä levävyöhykkeen1 KiB (167 sanaa) - 20. toukokuuta 2011 kello 09.59
- | laji = ''cultratus'' ...yvin alhaalla ja on aaltomainen. Levinnäisyydeltään miekkasärki on itäinen laji. Suomessa se on harvinainen ja sen voi tavata itäisellä Suomenlahdelta, [2 KiB (261 sanaa) - 30. maaliskuuta 2011 kello 11.51
- Laji pystyy lisääntymään Itämeressä ja todennäköisesti talvehtimaan hyvi Itämerellä laji on paha kilpailija esim. silakalle ja [[kilohaili]]lle.2 KiB (215 sanaa) - 30. maaliskuuta 2010 kello 12.53
- Imukalan vatsapuolen evät ovat muuttuneet imukupiksi, jonka perusteella laji on saanut nimensä. Suomen vesialueella laji on jokseenkin harvalukuinen.1 KiB (170 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.40
- Heimon tunnetuin laji on [[sardelli]] (''Engraulis encrasicolus'').391 tavua (40 sanaa) - 4. maaliskuuta 2010 kello 11.42
- Ryhmän tunnetuin laji on tarhamehiläinen (''Apis mellifera''). Se elää parvissa ja esiintyy Su626 tavua (82 sanaa) - 20. maaliskuuta 2011 kello 17.51
- ...as]]ta (''Conger conger'') tavataan Suomenkin vesillä. Se on heimon suurin laji ja voi kasvaa jopa kolmemetriseksi.429 tavua (50 sanaa) - 28. elokuuta 2011 kello 12.24
- | laji = ''platyrhynchos''766 tavua (85 sanaa) - 28. huhtikuuta 2022 kello 13.16
- | laji = ''microps'' ...eren rannikolla usein vuorovesilammikoissa. Vaikka nimestä voisi päätellä, laji ei ainakaan Suomessa suosi liejupohjaisia alueita.2 KiB (302 sanaa) - 30. toukokuuta 2011 kello 16.10
- Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja se on taloudellisesti tärkeä laji kalateollisuudelle. Varsinkin keitoksi laitettavista evistä maksetaan palj586 tavua (69 sanaa) - 12. helmikuuta 2010 kello 06.14
- Laji on muuttolintu, joka muuttaa elo-lokakuussa Länsi-Euroopan rannikoille ja ...en suojiin. Laji muodostaa useamman parin kerääntymiä. Lintuvesien lisäksi laji pesii suolampareissa, metsälammissa, kalanviljelylammikoissa, teollisuusal3 KiB (368 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 08.24
- Isosimppu on kohtalaisen harvinainen laji, jonka saaminen vaatii paikkatiedon lisäksi myös tuuria. Jos sellaisen ku623 tavua (78 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.19
- ...eräisellä lajilla, ja syrjäyttävän kilpailun aikaansannoksena alkuperäinen laji häviää tai sen elinalue supistuu. Eräät tutkijat pitävät tulokaslaje801 tavua (108 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.14
- | laji = ''keta'' ...utemaan jokien latvoille matalille sorapohjille ja kuolevat kudun jälkeen. Laji kutee suomessa mahdollisesti Teno- ja Näätämöjoessa.<ref name="portti"/2 KiB (267 sanaa) - 20. heinäkuuta 2010 kello 10.20
- | laji =''ridibundus'' ...lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa. Linnun pituus on 38–44 cm ja si3 KiB (419 sanaa) - 7. lokakuuta 2013 kello 09.44
- | laji = ''cephalus''918 tavua (107 sanaa) - 4. tammikuuta 2023 kello 22.56
- ...järvi|Lohjanjärven]] rannalla olevaan Porlan kalanviljelylaitokseen, josta laji levisi järveen. Laji on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, missä se asustaa [[Suuret järvet|Suuri3 KiB (328 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.30
- Suomessa kapeasaksirapu on istutettu laji; luonnostaan se ei näin pohjoisessa eikä lännessä elä. Lajia istutetti ...pyydystetty kapeasaksirapu on 13,7 cm:n pituinen. Saksien pienuuden takia laji ei ole yhtä arvostettua ruokaa kuin [[täplärapu|täplä]]- ja [[jokirapu2 KiB (297 sanaa) - 5. elokuuta 2011 kello 11.39
- Esiintymiseltään laji on sirkumpolaarinen, eli esiintyy kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Euroopp ...lla pienellä saarekkeella tai vedessä kelluvassa saarekkeessa. Tekosaareen laji asettuu myös mielellään.3 KiB (387 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 17.45
- ...]. Lusikoillakin niitä voi saada, tosin harvoin. Harjus on siitä omituinen laji, että välillä sitä tulee vaikka kuinka paljon, kun taas toisinaan ei ol840 tavua (103 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.17
- | laji = ''trutta''1 KiB (127 sanaa) - 7. heinäkuuta 2010 kello 14.28
- | laji = ''scorpius''1 KiB (136 sanaa) - 1. maaliskuuta 2011 kello 15.20
- | laji = ''carassius'' ...(''Carassius carassius'') on [[karppikalat|karppikalojen]] heimoon kuuluva laji. Ennen ruutana luokiteltiin [[karppi|karpin]] sukuun ''Cyprinus'', mutta ny3 KiB (428 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.02
- ...''Pusa hispida'' tai ''Phoca hispida'') on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva laji, joka elää pohjoisilla alueilla. Aikuiset ovat 85–160 senttimetriä pit999 tavua (131 sanaa) - 10. toukokuuta 2010 kello 15.40
- | laji = ''niger''1 KiB (122 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.05
- | laji = ''lampretaeformis'' ...empänä. Aiemmin limakalaksi kutsuttua luikertelijaa on harva nähnyt, mutta laji lienee merialueellamme varsin tavallinen. Syvällä elävä pienehkö kala3 KiB (344 sanaa) - 1. huhtikuuta 2011 kello 15.04
- | laji = ''leuciscus''1 KiB (148 sanaa) - 21. kesäkuuta 2010 kello 15.01
- | laji = ''thynnus'' ...alat|tonnikalojen]] ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 5 KiB (553 sanaa) - 26. maaliskuuta 2011 kello 06.18
- ...nneisyysalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista pitkälle Venäjän puolelle. Laji talvehtii Skandinavian eteläosissa, Keski-Euroopassa, Balkanilla ja Mustan Laji suosii matalia runsaan kasvillisuuden järviä, mutta viihtyy myös karummi3 KiB (346 sanaa) - 25. lokakuuta 2012 kello 15.15
- | laji = ''gorbuscha''1 KiB (158 sanaa) - 21. maaliskuuta 2011 kello 17.05
- | laji = ''idella''1 KiB (172 sanaa) - 11. maaliskuuta 2011 kello 15.31
- | laji = ''tshawytscha''1 KiB (162 sanaa) - 14. toukokuuta 2011 kello 06.18
- | laji = ''quadricornis''2 KiB (195 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.42
- | laji = ''idus''2 KiB (187 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.34
- | laji = ''rhombus''1 KiB (171 sanaa) - 16. toukokuuta 2011 kello 11.47
- | laji = ''Tinca'' ...myös [[Itämeri|Itämeren]] murtovedessä. Suutari on ''Tinca''-suvun ainoa laji.3 KiB (399 sanaa) - 8. lokakuuta 2023 kello 13.21
- | laji = ''stellaris'' Vuonna 2005 kaulushaikara oli BirdLife Suomen vuoden laji, jonka pesimäkannan suuruus pyrittiin selvittämään lintuharrastajien ja4 KiB (442 sanaa) - 12. tammikuuta 2011 kello 20.13
- | '''Laji''' || '''Paino''' || '''Saaja'''2 KiB (223 sanaa) - 27. maaliskuuta 2014 kello 20.08
- | laji = ''barbatula''2 KiB (210 sanaa) - 13. toukokuuta 2011 kello 20.00
- Pääasiallinen laji on siis siika, jota saadaan varsin runsaasti. Niiden keskipaino on 500g tie2 KiB (177 sanaa) - 15. helmikuuta 2024 kello 02.25
- | laji = ''ophidion''2 KiB (190 sanaa) - 24. elokuuta 2010 kello 12.34
- | laji = ''erythrophthalmus'' Sorva on eteläinen ja lämpimien vesien laji, jota meillä on vain eteläisessä osassa Suomea. Sisävesissä sitä esii4 KiB (477 sanaa) - 17. tammikuuta 2011 kello 16.06
- | laji = ''scombrus''2 KiB (205 sanaa) - 23. maaliskuuta 2011 kello 13.27
- | laji = ''marinus'' ...la , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soill6 KiB (808 sanaa) - 23. helmikuuta 2012 kello 09.23
- | laji = ''canadensis'' ...ukumäärästä kyseisellä mantereella on 9-10 miljoonaa yksilöä. 1800-luvulla laji oli paikoitellen uhanalainen, mutta nykyään IUCN luokittelee sen elinvoim6 KiB (785 sanaa) - 20. toukokuuta 2011 kello 10.03
- | laji = ''minutus''2 KiB (192 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.06
- ...ksi ja painaa 35 kilogrammaa. Se on maailman kolmanneksi suurin [[jyrsijä]]laji kapybaran ja [[euroopanmajava]]n jälkeen. Sen erottaminen euroopanmajavast ...tä kanadanmajavan elinalue kapeni idästä lähtien ja 1900-luvulle tultaessa laji oli lähellä sukupuuttoa. Sittemmin kanta on rauhoitustoimenpiteiden ansio2 KiB (193 sanaa) - 4. huhtikuuta 2010 kello 13.15
- ...i, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji. Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannier5 KiB (593 sanaa) - 26. elokuuta 2021 kello 19.09
- Nokikana on linnustossamme suhteellisen nuori laji. Ensimmäiset varmat havainnot tehtiin vasta 1800-luvun puolivälin vaiheil Metsästyksellisesti laji ei ole kovin merkittävä. Tämä johtuu paljolti siitä, että sen metsäs4 KiB (465 sanaa) - 5. helmikuuta 2011 kello 10.30
- | laji = [[Taimen]] ''trutta'' ...(''Salmo trutta'' m. ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji5 KiB (598 sanaa) - 7. joulukuuta 2012 kello 12.44
Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →