Kalassa.net keskustelut

Opiskelupaikan saaminen AMK:sta ja juuri tällä hetkellä kaikkein eniten tuo: http://tj.ryttyla.com/

Kylmillä säillä ja vesillä käytän kelluntapukua, mutta liivejä en koskaan, ellen sitten satu olemaan poikkeuksellisen kiikkerässä veneessä. Kelluntavälineiden käyttöä en kuitenkaan vähättele. Itsekin kun kerran olen lokakuun lopussa joutunut merellä vanhan busterin hörpätessä itsensä täyteen vettä täysin veden varaan. Tämä vielä tapahtui tuulastusreissulla pilkkopimeässä klo 12 aikoihin yöllä, ja lievästi sanottuna oli vain muutamasta ratkaisusta kiinni, ettei meiltä neljältä jokaiselta lähtenyt henki. Tuossa tuli todettua kelluntapuvun toimivuus ja apu, varsinkin kun kolmella meiltä sellainen löytyi, eikä yhdellä ollut päällä mitään kelluttavaa.

Kun taas puhutaan kesäkalastuksesta, jolloin vedenlämpötilat ovat selvästi 18 yläpuolella, en vain jotenkin näe liivien käyttöä tarpeelliseksi. Yleensä kun vielä tulee liikuttua suhteellisen lähellä rantoja, on hukkumismahdollisuus loppujen lopuksi melko pieni. Kylmän veden aikaan tilanne taas on aivan toinen, varsinkin liikuttaessa laajemmilla selkävesillä yms. Toisaalta jos vaikkapa alle 10 asteisessa vedessä ajat karille, joudut veden varaan ja vene vetää itsensä täyteen vettä, ja jos lähin ranta sattuu olemaan satojen metrien päässä, on aivan sama onko päälläsi liivit/kelluntapuku/paukkuliivit taikka ei mitään. Ainoa pelastusväline em. tilanteessa on pelastuspuku, esim. Ursuitin lukuisat mallit. Hintansa vuoksi harvapa tällaisen omistaa, mutta tosiasiassa se on ainoa "virallinen" henkivakuutus vesillä liikuttaessa. Liivit/kelluntapuvut toki helpottavat kellumista, mutta hypotermialta ne eivät suojaa sen enempää kuin tavallinen takkikaan.

Ens viikonloppuna tarkotus lähteä mökille vuoden toiselle haukireissulle. Intti hitusen vaikeuttanu kalastusta tänä vuonna, mutta heinäkuun alussa kun nollat napsahtaa niin tarkoituksena siunata ainakin koko heinäkuu 100 % kalastukselle. Polttelut kalastamisen suhteen alkaa olemaan jo melkoiset...

http://www.iltasanomat.fi/viihde/suomalaisperinne-tuhosi-rihannan-hiukset/art-1288452250755.html

Koko musiikkimaailmaa koskeva tragedia on tapahtunut, saunominen on kuulemma tuhonnut Rihannan hiukset. Suoraansanottuna ei voi muuta kuin nauraa. Ei siinä, vaikka saunominen oikeasti olisi hiukset jotenkin sekoittanutkin, mutta kun lukee koko jutun, ilmenee muutama muukin seikka liittyen näiden hiusten korjaamiseen. Tällainen juttu antaa oikeasti niin hyvän kuvan, minkälaisesta älykääpiöstä tämänkin "tähden" kohdalla on kyse. Mahtava roolimalli 15-vuotiaille teinitytöille.

Quote from: KÖSTER on February 29, 2012, 17:49:04
No ei kai nyt sentään miehiä tuolla tavalla saada aikaan? Ei  edes intissä,  pikemminkin raatoja tuppaa pojista tulemaan jos keuhkokuumeen kanssa leikkii :-P.

Onneksi päästivät oikealle lääkärille 8-).

Tsemppiä vaan inttiin, toivottavasti paranet ilman "keuhkovammoja" ennalleen.

Vastuu se on ruotuväelläkin jos vammautuu palveluksessa, saanee joskus jopa korvausta anottua haitan/näytön ollessa riittävä.

Voi olla. Mutta toisaalta onko mistään korvauksista enää hyötyä, jos on saanut sen tasoisia vammoja, jotka tulevat olemaan koko loppuelämän kannalta riesa. Tuntuu ongelman olevan tässä koko intin systeemissä. Jos nyt siis oletetaan, että parannun maanantaiksi, johon asti minulla on kotihoitoa. Noh, tämän jälkeen saan luultavasti pari päivää vapautuksia ja samalla takaisin yksikköön. Vapautusten jälkeen systeemi sitten olettaa minun olevan yhtä terve kuin kaikki muutkin, vaikka onhan selvää, että olisi suotavaa ottaa tällaisenkin taudin jälkeen vähintäänkin pari viikkoa rennommin.

Mutta kiitokset tsempeistä, tulema näyttää miten miehen käy.

Inttiä kulunut nyt 2 kuukautta. Ei siinä mitään, loppujen lopuksi ei tuo paikka nyt niin pyllystä ole kuin mitä alunperin kuvittelin. Jatkuva sairastelu alkaa vaan pikkuhiljaa ottamaan päähän. Ensimmäiset kaksi viikkoa olin täysin terve. Tuolloin pääsin ensimmäisille VKL lomille, jonka jälkeen alkoikin kevyt flunssa ja yskä. Tuota sitä jatkui muutaman viikon, välillä oli myös vatsa löysällä, poskiontelot tukossa (ei kuitenkaan tulehdusta) ja kaikkea muuta "mukavaa". Sitten helmikuun alussa sairastuin influenssaan. 9 pv olin varuskuntasairaalassa ja sen jälkeen vielä pari päivää vapautuksia. Muut oireet poistuivat, mutta yskä jäi päälle. Viime viikolla sitten, kun influenssasta toipumisesta oli kulunut viikko, alkoi yskä taas pahentua ja lämpö nousi. Viime perjantaina päästessäni lomille, nousi kuume sitten illalla äkkiä päälle 39 ja rintaan alkoi koskemaan. Yskä oli lisäksi pahentunut selvästi päivän aikana.

Noh, tuosta sitten suoraan sairaalaan päivystykseen, ja lopulta odotuksen jälkeen sitten selvisi keuhkokuume. Suurella todennäiköisyydellä influenssan jälkitautina iskenyt, intissä kun täydellinen toipuminen on vain hyvä vitsi. Perjantaista tiistaihin kuume pysyi lähes 40 asteessa ja olo oli melko heikko, varsinkin kun hemoglobiini oli (toivottavasti) sairauden takia laskenut 113. Tällä hetkellä olo vähän parantunut, lämpöä enää jotain 37 molemmin puolin, vaikka rintakipuja vielä riittääkin. Kotihoidossa ollaan tässä maanantaihin asti.

Onko tää nyt sitä kuuluisaa projektia, jossa pojista tehdään miehiä, vai mites?

Vielä 2 yötä kunnes Kotkan Rannikkopataljoona kutsuu... Just sopivasti kun jäätkin alkaa pikkuhiljaa pakkasen myötä muodostumaan tänne meillekin päin ja vois ensi viikolla päästä jopa pilkille. Kyl tää on mukavaa... (Lue: raju sarkasmi). Noh, toivotaan että puolella vuodella päästään, sillä motivaatiota intin suhteen pyöreät nolla. Jos heinäkuulla pääsisi kotiin, niin ehtisi edes syksyllä keskittymään kalastukseen. Täytyy ehkä kuitenkin yrittää kaivaa edes hitusen positiivista asennetta, niin jospa tuo ei niin karsealta tunnukkaan.

Muita samaisessa asemassa?

Metallimusiikkia siitä saakka, kun sitä ensimmäisiä kertoja tuli kuultua joskus 11 vuotiaana. Melodiat, sinfoniat, kitarasoolot, laulun agressiivisuus yms. ovat ominaisuuksia, jotka tekevät musiikista kuunneltavaa.

Muutkin tyylilajti menettelevät, lukuunottamatta räppiä ja kaikenmaailman teknohömpötystä. Musiikissa vain kuuluu olla muutakin kuin tietokonebasson jumputusta tai 15 v. teinipojan uhkauksia riimien ja taustajytinän kera.

Ursuittia vaan päälle nii kyllä se siitä.  :wink:

Jäistä ei meilläpäin ole vielä tietoakaan, saapa nähdä meneekö jopa tammikuun puolelle tämän kauden korkkaus.

Nyt kun tämän vuoden avovesikaudesta on enää vain muutama viikonloppureissu edessä, voisin tehdä pienen yhteenvedon käyttämistäni siimoista.

Sufix Matrix Pro 0,27 mm (Vihreä) 2500 luokan Shimanon haspelissa, kauden alusta asti aktiivisessa käytössä:
Alkuvaikutelma oli hyvä, väri kesti melkein haalistumatta ensimmäiset reissut eikä kummempia ongelmia tullut esille. Noin kuukauden käytön jälkeen siiman vihreästä väristä ei ollut enää tietoakaan, mutta eipä se itseäni juuri haitannut. Solmuja/siimasoppia ei ilmaantunut missään vaiheessa koko kauden aikana. Satunnaisesti otin metrin tai pari siimasta pois aivan varmuuden vuoksi, vaikka selviä kulumisongelmia en havainnutkaan.

Yhteenveto:
+ Mukavan pehmeä profiili
+ Ei solmuja tai soppia
+ Hyvä hankauskestävyys
+ Puhtaat 0 siiman katkeamista koko kauden aikana, vaikka siima joutuikin kestämään rajua vetoa kaisloista/kivistä harvase reissu

- Ainakin haspelissa mielestäni todella kovaäänistä siimaa verrattuna Sufix 832 ja perus monofiileihin
- Värit haalistuivat kohtalaisen nopeasti, mutta eipä tämä juurikaan kalastavuuten vaikuta

Sufix 832 0,28 mm (Vihreä) hyrräsetissä (Jerkkaus/raskas hauenkalastus) ja 0,18 mm haspelissa (Käytössä vain pari reissua)

Ostin koko setin ja siiman elokuun tienoilla, joten koko kautta en tätä siimaa päässyt testaamaan. Alkutuntuma oli kuitenkin täydellinen yhtä outoa ilmiötä lukuunottamatta. Nimittäin jo ensimmäisten heittojen jälkeen huomasin kelan päälle ilmestyneen outoja vihreitä vesipisaroita. Hetken tarkkailun jälkeen tajusin siima värin yksinkertaisesti ropisevan irti. Noh, onneksi itselleni siiman väri on aivan yksi ja sama, joten mitäpä tuosta. Heti ensimmäisillä reissulla siiman hiljaisuus yllätti täysin itseni. Niin hyrrässä kuin haspelissakin ääntä lähti suurinpiirtein saman verran kuin puolalla olisi ollut monofiiliä, eli käytännössä ei ääntä laisinkaan. Siimassa on kuitenkin yksi ärsyttävä puoli, joka tuli esille jo ensimmäisillä reissuilla. Siima kietoutuu erittäin helposti vavan kärjen ympärille, jolloin siis kelaaminen ja heittäminen on mahdotonta. Muilla siimoilla tätä ei ole tapahtunut lähelläkään näin usein.

Yhteenveto:

+ Erittäin hiljainen ja pitkäheittoinen
+ Ei ylimääräisiä sotkuja tai solmuja
+ Kova vetolujuus, ei siiman katkeamisia ainakaan toistaiseksi
+ Ei rispaantumia yms. muita ongelmia hankauskestävyydessä

- Väri haalistuu erittäin nopeasti
- Yleisprofiililtaan melko jäykkä ja kova, ilmeisesti syynä siiman kietoutumiseen vavankärjen ympärille


Jos tämänhetkisten kokemusten perusteella pitäisi valita jompikumpi näistä siimoista, valitsisin luultavasti Matrix Pro:n. Tämän siiman kanssa ei vain yksinkertaisesti ollut juuri mitään ongelmia, vaikka kovaäänisyys välillä hieman häiritsikin.
Toivottavasti tästä "arvostelusta" oli edes jollekin apua tulevien siimavalintojen kannalta.  :-)

Pitääpä päivitellä. 170 cm / 65 kg. En tosiaan pahemmin painoani seuraile, mutta ihan positiivista huomata painon pudonneen reilut 5 kg toukokuun loppupuolelta.  :-)

Motivaatiota riittäisi vaikka mihin. Tarkoitus on pilkkiä niin paljon kuin mahdollista, ja keskittyä etenkin vauraamman ahvenen pyyntiin.

Muttapa mutta, armeija prkl puskee päälle, joten taitaa tämäkin harrastus jäädä viikonloppuvapaiden varaan... :x

Itelläni on jo monet vuodet ollut sama melko ikävä kaava unien muodostumisen suhteen. Aina kun teen muutaman päivän jotain yhtä ja samaa asiaa, esim. kalastan muutaman päivän aamusta iltaan, näen seuraavina öinä painajaisia kyseiseen tekemiseen liittyen. Välillä tuo on oikeasti todella inhottavaa, kun jo valmiiski tietää seuraavien öiden olevan lähes tuskaisia. Yleensä unien pahimmat kohdat eivät näin pirteänä ajatellen ole kovinkaan kummoisia, mutta unessa ja aamulla ne tuntuvat lähes karmivilta. Esimerkkinä vaikkapa enkka kalan karkuuttaminen tai luottovieheen pohjaan jättäminen.

Melkein aina kuitenkin tajuan kaiken olevan vain unta, mutta eipä ole tähän asti pahemmin auttanut. Toissayönäkin muistan ajatelleni kesken unen: "Noh, katotaan miten käy, untahan tämä vaan on". Silti herättyäni oli hetken aikaa painajaismainen olo.

Oikeastaan ainoa mitä pelkään, on koukkujen tarttuminen sormeen/käteen siinä vaiheessa, kun nostan kalan veneeseen. Ongelma esiintyy vain monikoukkuisilla vieheillä kalastaessa, ja silloinkin oikestaan vain aivan niiden pienempien haukien kanssa. Juuri tänäkin kesänä oli pienehkö onnettomuus lähellä. Bomber herky jerkyyn tarttui selvästi alle 1 kg hauki. Jerkki oli poikittain hauen pään päällä niin, että niskaotteella ei kosketusta koukkuihin oikestaan voinut välttää. Noh, niskaotteen päätin tietenkin ottaa, ja siinä samassa puikkari päättikin sitten riuhtaista. Edelleenkin ihmettelen, että kämmeneen ei jäänyt kuin haava koukun viillosta. Jälkeenpäin tarkastelun jälkeen varmistui, että pelastukseksi koitui Herky jerkyn tylsät alkuperäiset koukut... Sinänsä harmittava tapahtuma, sillä tuo vain lisäsi varovaisuutta kalojen käsinnostoon.

Noita ruumisjuttuja tai hukkumisia en ole koskaan edes miettinyt. Myöskään koukun tarttumista ihoon heiton aikana en pelkää ollenkaan, vaikka samassa veneessä kalastaakin usein vähintään 2 henkilö minun lisäkseni.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1363825/keraatko-pulloja-joudut-maksamaan-veroa

Ei huhhuh... Uutisen kiinnostavuudesta en tiedä, mutta jutun järjettömyydestä kyllä. Eikös etenkin nykymaailmassa ole kaikkieen kannalta parempi, jos muutama rahaa tarvitseva henkilö keräilee tyhjiä pulloja julkisilta paikoilta? Itsekin olen tätä joskus 10-vuotiaana pienessä kaveriporukassa harrastanut, ja jonkin verran rahaa näin ansaittiinkin. Tyhjät muovi- ja lasipullot menevät luonnossa ja kaupungin kaduilla samaan kategoriaan roskien ja kaikenmaailman papereiden kanssa, joten mielestäni näiden puollojen kerääminen on ympäristön siisteyden ylläpitämistä, ja kyllä siitä palkan ansaitsee. Noh, täällä "kehittyneissä" maissa palkastahan kuuluu maksaa veroa, mutta rajansa kaikella...

Toivottavasti kukaan ei oikeasti alennu ilmoittamaan puollonkeräyksellään saamiaan tuloja, tällaisen veropäätöksen takana ei nimittäin ole täysjärkinen ihminen.

Quote from: _kiiskenkalastaja_ on July 11, 2011, 14:28:59
Kalojen karkuutukset vituttaa niin saatanasti, toissapäivänä väsyttelin reippaan kokoista haukea yli 5 minuuttia kunnes se tietenkin irtos :x Reippaasti yli puolet kaloista karkaa varsinkin hauet.
Mikä helvetti tässä oikein mättää kun keväällä viidestäkymmenestä hauesta karkasi ehkä 2kpl ja nyt viidetäkymmenestä karkaa ainakin 30kpl :x :x

Ite oon ainakin huomannut, että näin lämpimillä vesillä hauet "riuhtovat" paljon enemmän, minkä seurauksena siimalta vaadittaisiin joko joustoa tai sitten jarrun löysällä olemista. Etenkin kuitusiimojen kanssa kannattaa oikeasti vain antaa kalan mennä sen sijaan, että puoli väkisin vetelisi haukea veneen vierelle. Ainakin omalla kohdallani karkuutukset ovat vähentyneet huomattavasti, kun on alkanut keskittymään jarrun löysällä pitämiseen. Ei sitä kalaa tietenkään henkihieveriin tarvitse väsytellä, kunhan vain pahimpien pyrähdyksien ajan antaa kalan mennä menojaan.

Joku 3 viikkoa sitten jäi vajaa 2 kg hauki kiinni kyljestään, ja ilmeisesti vastaiskussa koukku oli uponnut sen verran syvälle, että lähes kaikki suolet roikottivat kalan ulkopuolella kun sain sen veneen vierelle... Ruokakalaa ei ollut tarkoitus ottaa, mutta kun kerran kala itse hoitaa suolistuksen niin mikäs siinä.  :-D

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/07/kiinan_hiilivoimaloiden_rikkisaaste_peittaa_ilmaston_lampenemisen_2704000.html

Että tällästä... Jos pitää paikkansa, niin muutoksia ilmastossa tullaan näkemään ilmeisesti jo lähivuosina. Eipä vaan oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, nimittäin on näitä ilmiöitä ennenkin yliarvioitu. Saapa nyt nähdä.

http://www.youtube.com/watch?v=nEEQZSPuVMk&feature=related

Tämä sai oikein purskahtamaan nauruun. :-D Suosittelen, tässä lääke potutuksen syövereihin.  :wink:

Huomenna työhaastatteluun. Noh, ei siinä mitään, tietenkin pikkuisen jännittää ja toivon tottakai saavani työn, mutta siihen tämä Yo kirjoitusten jälkeinen autuus sitten loppuukin... Työsuhde olisi tarkoitus saada tuonne joulukuulle asti, jolloin sitten alkaakin seuraava etappi... intti perkule! :x Onhan siihen onneksi vielä aikaa, mutta potuttaa mikä potuttaa... Olisi vain niin mukava lomailla sinne asti, mutta rahaakin on saatava joten minkäs teet.

Tällä hetkellä siis ketuttaa oikein syvältä, eikä vain pinnallisesti ärsytä...

Pois lähden vaikka mahdollisuudet salamaniskun saamiseen ovatkin minimaaliset. Toisaalta kerran kun se tapahtuu, niin se taitaapi elämä olla sitten siinä.

Muistan joskus aikoinaan, kun pidimme jollain vuokramökillä katiskaa vedessä viikon verran. Muutamaa hassua ahventa lukuunottamatta ei kalaa katiskaan juurikaan uinut. No eipä siihen kalantuloon juuri panostettukaan, aina katiska samaan paikkaan. Sitten toiseksi viimeisenä päivänä sattui kuitenkin kohdalle melko raju ukkonen. Ehkä puolituntia ennen ukkosta olimme laittaneet katiskan veteen. Noh, isän ehdotuksesta lähdimme sitten heti tämän noin tunnin kestäneen myräkän jälkeen katiskalle. Saaliina tuohon paikkaan huikeat 50+ ahventa, joista muutama oli ihan hyvän kokoinenkin.

Jotain tämä ukkonen siis sai kalan liikkeissä radikaalisti muutettua, mutta tiedä sitten olisiko vieheeseen ottanut sen paremmin.

Savustettu kampela lähes ylivoimaisesti. Harvinaista herkkua kylläkin...

Viime viikkojen aikana tullut nyt ensimmäisiä kertoja Rapalan skitter popperia uiteltua, ja hyvällä menestyksellä. Ensimmäinen kokeilureissu meni jotakuinkin näin:

Oli täysin tyyntä ja aurinko paistoi, kello noin 8 illalla. Noin puolitoista tuntia olin perus jerkkejä ja lusikoita uitellut tuloksena yski vaivainen tärppi. Aivan pelleilyksi ajattelin puoliksi turhautuneena kokeilla pakissa monet vuodet lojunutta popperia. Pari ensimmäistä heittoa tein aivan kokeilu-uitto mielessä. Sitten ensimmäinen kunnon heitto kaislikon sekaan, ja samantien yhden loiskauksen jälkeen hieman päälle kiloinen puikkari teki komean loikan popperin päälle. Olin täysin yllättynyt ja hieman säikähdinkin, sillä en jostain syystä todellakaan kuvitellut kalaa tuolla räpellyksellä saavani.

Noh, seuraavan tunnin sisään tulikin sitten vähintäänkin 10 tärppiä ja 4 haukea ylös. Pieniä olivat kylläkin kaikki, mutta ei kyllä haitannut yhtään, sillä pelkkä pienenkin tumpin tärppi on jo itsessään riittävä elämys. Seuraavien päivien aikana meininki jatkui lähes samaan malliin, mutta kevyelläkään aallokolla en jostain syystä saanut popperia toimimaan. Joka tapauksessa luottovieheen arvon kavalsi tämä räpeltäjä heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen.

YO-juhlat päättyivät juuri tunti sitten. Kaikki lukioon littyvä härpäkkä vihdoin ohi! Kirjoitusten keskiarvo M (num. arvosanana 8 ), johon olen itse erittäin tyytyväinen. Parhaana suorituksena maantiede E. Näillä tunnelmilla kohti kesää ja kalavesiä.  :-)

Joskus 13-16 vuotiaana tuli juostua erittäin aktiivisesti. Ennen juoksemisen aloittamista minulla oli jo normaalia selvästi parempi kunto, jota juoksemalla sain kuitenkin selvästi paranneltua. Muistan juuri 9. luokan loputtua juostuani 3 km maastolenkin aikaan 11:50. Eli siis cooperissa olisi mennyt jonkin verran päälle 3000 luultavasti.

Noh, lukioon mentyäni juoksu harrastus lopahti lähes täysin. Ensin vähensin juoksukerrat vain yhteen tai kahteen kertaan viikossa, ja vähän ajan kuluttua lopetin kokonaan. Lukion toisen vuoden alussa huomasin kuitenkin kuntoni romahtaneen. Tuntui, että hengästyin tilanteissa, joissa en ikinä ennen olisi voinut kuvitellakaan hengästyväni. Oli aika ottaa itseäni niskasta kiinni, ja jotenkuten onnistuinkin. Melko aktiivisesti juoksinkin, kunnes paukkupakkaset puskivat päälle ja sen myötä into lopahti jälleen.

Tuon jälkeen juoksin säännöllisesti taas syksyllä, jolloin olin siis lukion kolmannella. Sai todella huomata, kuinka kunto oli heikentynyt aktiivisen lenkkeilyn ajoilta. Pari kuukautta juoksin, mutta talven tultua kerrat vähenivät vain kertaan tai kahteen viikossa. Mutta nyt, lukion ollessa ohi ja kesän tehdessä tuloaan, olen todella päättänyt ottaa juoksemisen taas kerran lähes jokapäiväiseksi harrastukseksi. Tällä kertaa toivottavasti lopullisesti.

Tarinan opetus: Jos juoksette, älkää lopettako! Siitä on oikeasti todella hyötyä niin monessa suhteessa. Ja lisäksi ne, jotka epäröivät aloittaa tämän harrastuksen, tehkää se. Pitemmällä tähtäimellä ette varmasti tule pettymään.

Kelan saat aivan varmasti Shimanolta. Arvosteluista ja jutuista päätellen, jos ostat yli 100 euron Shimanon kelan, et varmasti tule pettymään. Itselläni on Shimano Exage 2500, eikä mitään valittamista löydy. Tuosta siis maksoin 94 euroa. Koot 2500-4000 sopivat täydellisesti joka paikan kalastukseen.

Vavan valinnassa kannattaa kiinnittää eritoten huomiota pituuteen ja viehesuositukseen. Kuten joku jo sanoikin, yleiskalastukseen sopivat mitat olisivat jotain väliltä 210-240 cm, sekä viehesuositus haarukasta 10-45 g.

Siimaa kannattaa ostaa aluksi vaikkapa kaksi rullaa. Toinen monofiiliä ja toinen kuitua. Tämä siksi, että esimerkiksi joella kivien seassa kalastaessa kuitu saattaa kulua yllättävänkin helposti poikki.  Lisäksi monofiili antaa joustavuutta, josta on hyötyä väsyteltäessä sähäköitä lohikaloja. Kuitenkin taas vaikkapa hauen kalastuksessa kuitusiimat ovat monilta osin huomattavasti käyttökelpoisempia (tartutusominaisuudet, tuntuma vieheeseen jne.).

http://www.youtube.com/watch?v=VSr6nd_X818&feature=related

Mies, joka pystyy juoksemaan loputtomiin...

Joskus aikoinaan tuli todettua aamusyönti erittöin tehokkaaksi ajaksi. Olimme Turun saaristossa veneilemässä, ja pitkin päivää ja iltaa heittelimme ja ongimme. Oli heinäkuu, emmekä saaneet yksinkertaisesti juuri mitään päivisin heittelemällä. Muutama satunnainen ahven silloin tällöin jne. Eräänä aamuna päätimme sitten lähteä joskus kello 4 aikaan aamulla paikkoja kokeilemaan ja tulos oli jotain aivan toista luokkaa. Ahventa löytyi parvettain lähes joka paikasta ja olivat kaikki vielä hyvän kokoisia. Taisipa sitä 3 haukeakin tulla. Tarkalleen en muista kuinka paljon ahvenia saimme, mutta muutaman tunnin aikana vähintään 30 yli 250 grammasta. Päivällä syönti oli taas nollaa, ja niin myös illalla.

Viime vuonna kerran käytiin kolmen hengen porukalla. Ite sain 2 haukea ja kaikki saimme myös muutamia ahvenia. Koskessa näkyi jatkuvasti pieniä, ehkä noin 10-20 cm harjuksia, mutta eivätpä olleet vieheistä kiinnostuneita. Kalastusliikkeestä kun kysyttiin, niin heidän mukaansa koski olisi vielä istukuksen alainen, toisin kuitenkin oli.

Päivän lopuksi koskelle nimittäin saapui kalastuksenvalvoja, jonka kanssa sitten hetken juteltiin. Hänen mukaansa viimeiseen 4 vuoteen ei kirjolohia/taimenia oltu paikkaan istutettu. Syynä kuulemma se, että kalat eivät juurikaan koskialueella viihtyneet, vaan siirtyivät samantien järven puolelle, jonka takia istuttaminen ei juurikaan kannata. Harjuksia kuulemma oli koskessa ollut jo kauan ihan hyvissä määrin, niin kuin itsekin olimme huomanneet.

Paikkana koski oli kuitenkin mukavan rauhallinen ja helposti kalastettava, mutta kalat vain puuttuivat...

http://www.youtube.com/watch?v=xXEDEzHky68
Dimmu Borgir - Eradication Instincts Defined


Suosittelen kaikille metallimusiikin ystäville!