Heinäsirkat
Heinäsirkat (Acrididae) heräävät eloon vasta loppukesästä.
Ne ovat kuoriutuneet maahan haudatuista munista jo alkukesästä ja viettäneet toukka-asteella koko keskikesän.
Sirittävät ja surahtavat äänet syntyvät, kun heinäsirkka hankaa takaraajojaan siipien reunaa vasten.
Heinäsrikat liikkuvat melko vähän, ja viileinä päivinä ne lepäävät täysin passiivisina piilopaikassaan.
Ravinto[muokkaa]
Suurin osa heinäsirkoista syö heinäkasveja.
Syödessään heinäsirkat kiipeävät lähelle leden kärkeä, asettuvat ylösalaisin ja syövät sitä ylhäältä alaspäin leveys suunnassa.
Merkittävin heinäsirkkakantoja rajoittava tekijä on sää, mutta alueellisesti voivat heinäsirkkojen luonnolliset viholliset rajoittaa populaatiota säätä enemmän.
Heinäsirkkojen suurimpiin vihollisiin kuuluvat monenlaiset loiskärpäset, jotka laskevat munansa heinäsirkan munien lähelle tai jopa niiden sisään.
Jotkut kärpäset voivat laskea munansa tai toukkansa heinäsirkan sisään.
Siten kärpäsen toukat syövät heinäsirkan sisältäpäin.
Muita heinäsirkan vihollisia ovat kovakuoriaiset, linnut, jyrsijät, käärmeet ja hämähäkit.
Suomessa tavattavia Caelifera-alalahkon lajeja ovat
- Heimo Acrididae – heinäsirkat
- Alaheimo Cantatopinae
- Lapinsirkka (Melanoplus frigidus)
- Kangassirkka (Podisma pedestris)
- Alaheimo Gomphocerinae
- Keroheinäsirkka (Aeropedellus variegatus)
- Ketoheinäsirkka (Chorthippus brunneus)
- Ahoheinäsirkka (Chorthippus biguttulus)
- Rantaheinäsirkka (Chorthippus albomarginatus)
- Nurmiheinäsirkka (Chorthippus parallelus)
- Nevaheinäsirkka (Chorthippus montanus)
- Kultaheinäsirkka (Chrysochraon dispar)
- Nuijaheinäsirkka (Myrmeleotettix maculatus)
- Tummaheinäsirkka (Omocestus rufipes)
- Niittyheinäsirkka (Omocestus viridulus)
- Alaheimo Oedipodinae
- Ruususiipisirkka (Bryodema tuberculata, uhanalainen)
- Idänkulkusirkka (Locusta migratoria', satunnainen vierailija)
- Palosirkka (Psophus stridulus, uhanalainen)
- Sinisiipisirkka (Sphingonotus caerulans, uhanalainen)
- Suosirkka (Stethophyma grossum)
- Heimo Tetrigidae – okasirkat
- Nummiokasirkka (Tetrix bipunctata)
- Lapinokasirkka (Tetrix fuliginosa)
- Rantaokasirkka (Tetrix subulata)
- Sarviokasirkka (Tetrix tenuicornis)
- Lännenokasirkka (Tetrix undulata)
Lähteet[muokkaa]
- Jani Kaaro; , Ötököitä Suomen Luonnossa, ISBN . Otava.
- Wikipedia.fi. {{#if:|Viitattu |}}