Tässä on se, mihin minä uskon:
”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Joh. 3:16 Kaikki muu on tämän rinnalla toisarvoista ja kiistelyn alaista. Kirkkokunnatkin ovat monista asioista hyvin eri mieltä, mutta tässä on se ydin. Tähän jakeeseen sisältyy myös idea armosta:
A - ansaitsematon
R - rakkaus
M - minun
O - osakseni
En pelastu omasta hyvyydestäni tai teoistani, vaan siksi, että Jumala on suuressa rakkaudessaan järjestänyt minulle pelastuksen Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.
Mutta ”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” 1.Kor. 1:18 Usko on salaisuus, joka aukeaa vasta, kun on saanut uskon lahjan Jumalalta. Ihminen ei pysty uskomaan omassa voimassaan, koska perustilana on paatumus. Uskon lahjan voi kuitenkin kuka tahansa saada, kun pyytää sitä rukouksessa Jumalalta. ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” Luuk. 11:9-10. Kun vastaanottaa uskon lahjan, ei tarvitse muuta kuin allekirjoittaa tuo Joh. 3:16. Muut asiat alkavat selvitä aikanaan Pyhän Hengen johdatuksessa muun muassa Raamattua lukemalla.
Saadessaan uskon lahjan, ihminen ymmärtää, että Jeesus on kärsinyt ristin kuoleman myös hänen vuokseen ja tahtoo pyytää syntejään anteeksi. Kaikki synnit annetaan anteeksi.
Kuinka sitten elää uskovan elämää? Tärkeimpänä ohjeena on rakkauden kaksoiskäsky: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” Matt. 22: 37–39. Näitä käskyjä tulisi noudattaa, mutta emme tule niissä koskaan täydellisiksi. Aina on parannettavan varaa ja tarvitsemme armoa aina uudestaan ja uudestaan.
Uskovan elämän ei luvata olevan mitenkään helppoa, mutta tieto pelastuksesta auttaa jaksamaan. Itselleni usko on luottamusta siihen, että Jumala johdattaa elämääni ja voin aina kääntyä Hänen puoleensa suurissa ja pienissä asioissa pyytäen viisautta, siunausta ja varjelusta. En myöskään elä sattuman varassa vaan kaikella on tarkoituksensa.
Mitä tulee evoluutioteorian ja luomisopin välisiin vastakkainasetteluihin, en usko, että ne ovat yhteensovittamattomissa. ”Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.” 2.Piet. 3:8.
