Hakutulokset

Luo sivu ”Kalat” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.

Osumat sivujen otsikoissa

• Kalat Suomen luonnossa
  '''Kalat Suomen luonnossa''' on Ari Sauran ja Markku Varjon tekemä teos, joka kerto <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Saura, Ari & Varjo, Markku | Nimeke = Kalat Suomen luonnossa | Vuosi = 2009 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-
  935 tavua (126 sanaa) - 13. heinäkuuta 2010 kello 14.33
• Paistettu kala (fileet / isot kalat)
  29 tavua (3 sanaa) - 26. helmikuuta 2011 kello 19.14

Osumat sivujen teksteissä

• Sinivalas
  [[Luokka:Kalat]]
  51 tavua (6 sanaa) - 23. heinäkuuta 2021 kello 17.47
• Valas
  [[Luokka:Kalat]]
  47 tavua (6 sanaa) - 23. heinäkuuta 2021 kello 17.47
• Luukalat
  [[Luokka:Kalat]]
  74 tavua (10 sanaa) - 4. tammikuuta 2023 kello 22.05
• Reikätauti
  ...Merivesiakvaariossa [[keisarikalat]] ja [[välskärikalat]] sekä eräät muut kalat ovat sille alttiita. ...-alkueläimen aiheuttama tulehdus, mutta voi olla, että reikätauti altistaa kalat tälle infektiolle. Reikätaudin syyksi on arveltu myös kalkin, fosforin j
  1 KiB (152 sanaa) - 31. heinäkuuta 2009 kello 15.32
• Hiillostaminen
  Hiillostettavaksi käyvät erityisesti rasvaiset kalat, kuten [[silakka]], [[lahna]], [[lohi]] tai [[säynävä]]. Kalat perataan, suolataan ja tarvittaessa suomustetaan ennen hiillostamista. Hals
  1 KiB (122 sanaa) - 8. heinäkuuta 2010 kello 22.51
• Kalat Suomen luonnossa
  '''Kalat Suomen luonnossa''' on Ari Sauran ja Markku Varjon tekemä teos, joka kerto <nowiki>{{Kirjaviite | Tekijä = Saura, Ari & Varjo, Markku | Nimeke = Kalat Suomen luonnossa | Vuosi = 2009 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-
  935 tavua (126 sanaa) - 13. heinäkuuta 2010 kello 14.33
• Kalan suolaaminen
  ...loja säilytetään pidempään, suolavesi tulee uusia kahden kuukauden välein. Kalat tulee säilyttää hyvin pakattuna kylmässä. <ref>http://wikikko.info/wik
  1 KiB (199 sanaa) - 20. elokuuta 2011 kello 14.31
• Kalareissuja
  ...sossa mukana vieraita, joiden kanssa valmistetaan yhdessä myös saalistetut kalat.
  522 tavua (58 sanaa) - 31. joulukuuta 2010 kello 05.04
• Imukala
  Väriltään kalat ovat tummanruskean kirjavia. Kutevat kalat kiinnittävät mädin leviin tai muuhun alustaan kokkareiksi.
  1 KiB (170 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.40
• Ohuthuulikeltti
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  474 tavua (55 sanaa) - 11. heinäkuuta 2010 kello 22.20
• Pyörökuonosiika
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  477 tavua (53 sanaa) - 18. maaliskuuta 2013 kello 14.49
• Partasimppu
  Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)
  444 tavua (54 sanaa) - 8. toukokuuta 2010 kello 15.01
• Siperiansampi
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  524 tavua (54 sanaa) - 24. joulukuuta 2010 kello 20.07
• Kalapörssi
  ...Viipuriin. Näillä paikkakunnilla kaikki tukkukauppaan tarkoitetut tuoreet kalat oli tuotava kalapörssiin ja myytävä siellä, mikäli kaloja oli 40 kiloa ...an yksi prosentti kauppasummasta. Jos kalojen omistaja niin tahtoi myytiin kalat pörssitoimikunnan pitämässä huutokaupassa.
  2 KiB (304 sanaa) - 31. heinäkuuta 2009 kello 15.16
• Iktyologia
  * [[leuattomat kalat]] (Agnatha)
  569 tavua (60 sanaa) - 14. heinäkuuta 2010 kello 11.56
• Makrilli
  ...oli on metallinsinisen tumma ja vatsapuoli hopeanvärinen, makrillia syövät kalat eivät näe niitä kovin helposti. Makrillit ovat tärkeä osa monien suurt ...vainen muoto tekee siitä nopean uimarin. Makrillin ravintoon kuuluvat muut kalat, äyriäiset ja nilviäiset. Keväällä makrillit nousevat suurissa parvis
  2 KiB (205 sanaa) - 23. maaliskuuta 2011 kello 13.27
• Sään vaikutus kalastukseen
  ...an kannalta parempia, kuin äkillisesti muuttuva. Tasaisella ilmanpaineella kalat ovat ikäänkuin vilkkaita, ja käyvät hanakasti koukkuun. ...n kykyyn nähdä. Kun ilma on aurinkoinen ja taivaalla on vain vähän pilviä, kalat ovat varovaisia, arkoja ja valppaita. Tällöin kalastajan on oltava erityi
  4 KiB (579 sanaa) - 9. toukokuuta 2010 kello 08.52
• Hietatokko
  ...iaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja. * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  2 KiB (192 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.06
• Paksuhuulikeltti
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  607 tavua (64 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 08.57
• Isobassi
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  677 tavua (76 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 08.54
• Vihreä leech (PP2)
  ...a täytyy keksiä itse. Huonolla syönnillä hyvin uitettu leech saattaa saada kalat ärsyyntymään ja nappaamaan.
  443 tavua (60 sanaa) - 19. helmikuuta 2013 kello 17.03
• Pilkkusilli
  * ''Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)''[[luokka:sillit]]
  536 tavua (73 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.37
• Venäjänsampi
  Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)
  646 tavua (91 sanaa) - 25. joulukuuta 2010 kello 11.03
• Imukarppi
  ...irjaviite| tekijä=Ari Saura & Markku Varjo | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat Suomen luonnossa ISBN | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustant
  646 tavua (74 sanaa) - 19. kesäkuuta 2021 kello 20.54
• Merta
  ...metallisen verkon muodostama kori, jonka muoto pyrkii ohjaamaan ravut tai kalat sisään niin että ne eivät löydä enää ulos. Aiemmin rapumertoja teht
  797 tavua (111 sanaa) - 3. lokakuuta 2011 kello 18.28
• Sohjokauha
  ...ja aurinkoisella kelillä avantoon kannattaa kuitenkin jättää sohjoa, jotta kalat eivät säiky liialllista valoa tai pilkkijän liikkeitä.
  631 tavua (85 sanaa) - 3. maaliskuuta 2011 kello 16.07
• Happikato
  ...puhutaan myös hypoksiatilanteissa, joissa happea on liian vähän. Useimmat kalat eivät voi elää, jos happea on 30&nbsp;% kyllästystilasta tai vähemmän
  710 tavua (100 sanaa) - 4. huhtikuuta 2011 kello 15.32
• Liitokalat
  ...sen suuret, ja niiden avulla [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Kala kalat] voivat tehdä lyhyitä lentomatkoja ilmassa merenpinnan yläpuolella. Liit ...ttävät hyväkseen nousevia ilmavirtauksia purjelentokoneiden tavoin. Joskus kalat saattavat myös tehdä useammasta liidosta muodostuvan sarjaliidon ponnista
  3 KiB (395 sanaa) - 4. maaliskuuta 2010 kello 19.12
• Kilohaili
  ...ivät kellu, jos veden suolapitoisuus ei ole vähintään 5 promillea – nuoret kalat kestävät kyllä makeampaakin vettä. Jos haluaa erotella pyytämänsä kalat, pitää katsoa selkä- ja vatsaevän sijaintia: kilohaililla vatsaevä on
  2 KiB (274 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.36
• Koiralohi
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja= ...<ref name=portti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/koiralohi|Nimeke=www.luontoportti.fi}}</ref>
  2 KiB (267 sanaa) - 20. heinäkuuta 2010 kello 10.20
• Neliviiksimade
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja= ....luontoportti.com/suomi/fi/kalat/neliviiksimade|Nimeke=www.luontoportti.fi/kalat/neliviiksimade}}</ref>
  2 KiB (300 sanaa) - 15. joulukuuta 2010 kello 21.31
• Rysä
  ...htevä verkkoaita, joka ohjaa [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Kala kalat] rysään. [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Hauki Hauen] ja [http:/ Rysäpyynti ei vahingoita kaloja ja rysästä on helppo päästää alimittaiset kalat takaisin kasvamaan.
  2 KiB (306 sanaa) - 4. maaliskuuta 2010 kello 19.06
• Hopealohi
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja= ...//www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/hopealohi|Nimeke=www.luontoportti.fi/kalat/hopealohi}}</ref>
  2 KiB (289 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 04.01
• Kalan valmistustavat
  ...paistoa, koska ne ovat rasvaisia ja voimakkaan makuisia. Hienoaromisemmat kalat kuten lohet ja kampelat vaativat vehnäjauhokäsittelyä. Yksi tapa on vatk Kilon painoiset kalat ovat parhaimpia uunikaloja. Kalat asetetaan pannulle selkäpuoli ylöspäin vatsalihat taivutettuna sisäänp
  6 KiB (824 sanaa) - 9. helmikuuta 2014 kello 11.55
• Meltausjoki
  ...arjukset]], [[siika|siiat]] ja [[hauki|hauet]] sekä vähempiarvoiset [[kala|kalat]]. Alueen kalastusoikeuden omistaa pääosin [[Metsähallitus]].
  858 tavua (110 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.20
• Bete lotto
  ...in tunturijärvien lohikalojen [[heittokalastus|heittokalastukseen]], koska kalat ovat usein kaukana rannasta, joten niiden metsästykseen tarvitaan pitkähe
  799 tavua (110 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 12.00
• Pintaonginta
  ...an kohoa ja painoa. Laita koukkuun [[syötti]], mielellään hyönteinen, jota kalat yleensäkin tavoittelevet pinnan tuntumasta. Asetu itse rannalle ja kasta s
  876 tavua (125 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.07
• Istutus
  Istutettavat kalat tuotetaan siis yleensä kalanviljelyllä. == Istutettavat kalat ==
  4 KiB (515 sanaa) - 20. marraskuuta 2011 kello 22.54
• Pikkubassi
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  965 tavua (115 sanaa) - 12. toukokuuta 2011 kello 12.26
• WildEye Seeker Shad
  .... Sirppipyrstö värähtelee huomattavasti paremmin viehettä uittaessa, jonka kalat huomaavat [[kylkiviiva-aisti]]llaan. Sirpa on erinomainen [[viehe]] etenkin
  1 000 tavua (131 sanaa) - 11. tammikuuta 2012 kello 17.56
• Kalan pakastaminen
  ...vahärasvaiset kalat, kuten hauki säilyvät pidempään, kuin runsasrasvaiset kalat. Omien kokeumsteni perusteella raakana huolellisesti pakastetut [[kampela]]
  2 KiB (317 sanaa) - 26. tammikuuta 2012 kello 14.44
• Heittopainoperho
  kalat etsivät ravintoa pohjan läheltä, ja perho on saatava syvälle.
  989 tavua (132 sanaa) - 21. maaliskuuta 2012 kello 20.13
• UL-uistelu
  ...itse kymmenien vapojen kanssa pelleillä ja koska ul-välineillä tavoitellut kalat ovat yleensä 4-5 kilosta alaspäin. ...os käytössä on jäykkä vapa ja pyydetään taimenta/kirjolohia/harreja, koska kalat repivät silloin itsensä helpommin irti.
  4 KiB (532 sanaa) - 16. kesäkuuta 2010 kello 14.44
• Katiska
  ...millimetriä. Liistekatiska ulottui veden yläpuolelle noin puoli metriä ja kalat poimittiin sieltä lippoamalla (haaviamalla). Pesän malleja oli useita ja ...iska pyytävyytensä. Katiskassa onkin suljettava pieni luukku, jonka kautta kalat varistellaan ulos katiskasta. Nielun kautta kaloja ei saa varistelemallakaa
  2 KiB (310 sanaa) - 13. maaliskuuta 2010 kello 09.23
• Mäskäys
  ...ahdollista vielä samaan kohtaan ja kellonaikaan jolloin aikoo onkia, jotta kalat oppisivat ns. "hakemaan ruokaa".
  3 KiB (454 sanaa) - 18. heinäkuuta 2010 kello 12.48
• Kala
  ...nnon ja myrkyllisyyden mukaan oon. Eri alueilla ja eri ravintoja käyttävät kalat oon kaikki erikoistuneet erilaisiin asioihin. Osa kaloista, esimerkiksi [[h Esimerkiksi jotkin hyvin syvällä meressä elävät kalat pystyvät elämään vain suuren paineen alaisina.
  7 KiB (890 sanaa) - 11. maaliskuuta 2024 kello 12.51
• Hoitokalastus
  ...lla pohjasedimenttiä, jolloin vapautuu ravinteita ja vesi sameutuu. Pienet kalat syövät eläinplanktonin vähiin, jolloin kasviplanktonin (mm. sinilevät) ...oon ja jättää vaikkapa ongella tai pilkillä saamansa särjet ja muut pienet kalat lokeille. Äkkiseltään sillä ei ajattelisi olevan merkitystä, mutta pie
  3 KiB (351 sanaa) - 4. maaliskuuta 2011 kello 07.48
• Savustus
  == Savustettavat kalat == Kalat tulisi savustaa heti pyynnin jälkeen, pitkään seisseitä kaloja ei kanna
  6 KiB (827 sanaa) - 10. heinäkuuta 2011 kello 10.20
• Särmäneula
  * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  1 KiB (138 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.32
• Vehkalahti
  ...ttaa jostain löytyä, mutta harvemmin yksittäisiä kaloja enemmän. Vielä kun kalat ovat särkiä, joita en ainakaan itse meinaa millään saada tarttumaan, ni
  968 tavua (135 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.47
• Kalatie
  ...oka on loivasti nousevaksi rakennettu vesikouru, jossa virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan.
  1 KiB (151 sanaa) - 15. huhtikuuta 2010 kello 16.36
• C&R
  ..., jotka eivät vielä älyä mitään uudesta täysin erilaisesta ympäristöstään. Kalat ovat kuin lapsia, joille kaikki on uutta ja mistään elämän vaaroista ei Useat kalat eivät saa edes elää uudessa elinympäristössään neljännesosaa vuorok
  6 KiB (789 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.56
• Höytiäinen
  Siellä tyypillisiä ovat lohensukuiset kalat, esim. [[muikku]], [[järvitaimen]] ja [[siika]]. Kevätkutuiset kalat, kuten [[hauki]] ja [[lahna]], viihtyvät järven matalassa pohjoisosassa.
  3 KiB (365 sanaa) - 18. toukokuuta 2010 kello 19.04
• Päivänkorennot
  on yleensä kuoriutumisaikaan tietynlainen "piikki", kun kalat alkavat ahmia vastakuoriutuneita päivänkorentoja.
  1 KiB (192 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 16.29
• Vimpa
  * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. ISBN 951-0-23123-1.
  1 KiB (155 sanaa) - 9. toukokuuta 2010 kello 08.56
• Petokala
  Myös muutkin kalat, joita ei suoranaisesti lasketa petokaloiksi voivat syödä kaloja. Tällä
  1 KiB (173 sanaa) - 14. heinäkuuta 2010 kello 12.12
• Uimarakko
  ...yttelevillä kaloilla se muistuttaa tavallista ilmaa, mutta syvälle menevät kalat varastoivat uimarakkoon ylimääräistä happea.
  1 KiB (167 sanaa) - 1. kesäkuuta 2010 kello 18.10
• Kuteminen
  Monet kalat (kuten esimerkiksi lohet) vaeltavat kutuaikana eri alueille, kuin missä ne Kalat jaetaan kutuajankohdan mukaan yleensä kolmeen ryhmään:
  4 KiB (605 sanaa) - 18. huhtikuuta 2024 kello 17.31
• Kalojen aistit
  ...issa olevat kohteet. Kalojen silmäterä eli pupilli on yleensä liikkumaton. Kalat välttävätkin kirkasta valoa ja äkkinäisesti vaihtelevia valaistusoloja Kalat karttavat niinsanottujen inhoaineiden hajuja. Niitä ovat mm. tupakka, bens
  4 KiB (560 sanaa) - 27. syyskuuta 2021 kello 13.53
• Vahvasiimainen suuri vapa (pp2)
  ...siimat, ja se sopiikin suurien kalojen pilkintään, koska se nostaa suuret kalat nopeammin ja varmemmin, koska siimat eivät katkea läheskään yhtä helpo
  1 KiB (165 sanaa) - 1. marraskuuta 2012 kello 17.37
• Säkkijärvi
  Kalat ovat ennen kuolleet paljon hapen puutteeseen, koska järvi on jäätynyt po
  1 KiB (194 sanaa) - 28. marraskuuta 2011 kello 19.27
• Särjen mormuskointi
  Monissa pilkkikisoissa, joissa hyväksytään kaikki kalat, on '''särjen mormuskointi''' vahvoilla. Keväällä särki on kiitollinen
  1 KiB (183 sanaa) - 28. heinäkuuta 2010 kello 15.21
• Kampelakalat
  * Lauri Koli: Suomen kalat. WSOY, 1990.
  1 KiB (160 sanaa) - 4. maaliskuuta 2010 kello 11.32
• Kilolampi
  ...iälle on turha homehtua. Pärjääminen on usein vaikeaa, kun ainoat löytyvät kalat ovat [[kiiski pp1|kiiskiä]].
  1 KiB (175 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.45
• Taimen
  ...alat saavuttavat sukukypsyyden pienempikokoisina kuin vaelluksella käyneet kalat.
  3 KiB (402 sanaa) - 28. kesäkuuta 2010 kello 10.18
• Ruutana
  ...alaksi. Toinen varsin ilmeinen tekijä on ravintotilanne. Pienissä lammissa kalat kääpiöityvät ravinnonpuutteen vuoksi. ...nplankton, hyönteisten toukat, kalojen mäti (jopa ahvenen mäti, jonka muut kalat yleensä jättävät rauhaan) ja jopa kalanpoikaset.
  3 KiB (428 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.02
• Tähtisampi
  *{{Kirjaviite|tekijä=Ari Saura & Markku Varjo|kirjan nimi=Kalat Suomen luonnossa|tunnus=9789511233640}} * http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/tahtisampi
  2 KiB (197 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.33
• Nokkakalat
  ...(''Scomberesocidae''). Nokkahammaskarppeja lukuun ottamatta kaikki lahkon kalat ovat virtaviivaisia keskikokoisia kaloja, jotka elävät lähellä veden pi
  2 KiB (177 sanaa) - 31. tammikuuta 2010 kello 08.55
• Savilahti
  Lahnat ovat arvokkaita Savilahdella, sillä muut kalat tuppaavat jäämään pieniksi lahnojen pysäyttäessä kasvunsa vasta 5002
  2 KiB (223 sanaa) - 27. maaliskuuta 2014 kello 20.08
• Seitsenruototokko
  * ''Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava''
  1 KiB (175 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.02
• Räväjärvi
  ...saaliiksi tulee myös taimenia ja joskus jopa harjuksia. Kirkkaassa vedessä kalat voivat olla arkoja, joten kalojen saaminen voi vaatia joskus kärsivällisy
  1 KiB (186 sanaa) - 14. huhtikuuta 2018 kello 13.08
• Särkijärvi
  *Lois-taktiikka = seurataan kaveria apajille ja vedetään isot kalat kaverin nenän edestä), tekee loistavan vesistön Särkijärvestä.
  1 KiB (187 sanaa) - 21. joulukuuta 2023 kello 20.48
• Uveavanto
  2 KiB (224 sanaa) - 30. tammikuuta 2012 kello 21.50
• Lippauistin
  ...en rungon ympärillä. Lipan pyöriminen aiheuttaa värähdyksiä vedessä, johon kalat reagoivat [[kylkiviiva-aisti]]nsa avulla. Hyönteismäisillä lippauistimil
  1 KiB (172 sanaa) - 17. maaliskuuta 2010 kello 13.20
• Leväjärvi
  ...mutta ne löytyvät kuitenkin lähes aina väritetyltä alueelta. Tämän alueen kalat ovat suurimmaksi osaksi ahvenia, mutta satunnaisesti saattaa tulla muutakin
  1 KiB (200 sanaa) - 19. maaliskuuta 2010 kello 03.40
• Monnit
  ...ka yhdistävät [[sisäkorva]]n [[uimarakko]]on. Niiden ansiosta tämän lahkon kalat pystyvät aistimaan ääniä toisia kaloja paremmin. Yhteistä kaikille mon
  2 KiB (208 sanaa) - 8. maaliskuuta 2013 kello 10.37
• Perhokalastuksen maailmanmestaruuskilpailut 2007
  ...ttiin tästä tuomaristolle. Valvojan tehtävänä oli myös mitata ja vapauttaa kalat.
  2 KiB (200 sanaa) - 12. maaliskuuta 2010 kello 20.17
• Kaksisiipiset
  Kaksisiipisiä ei läheskään aina ole kalojen syötävänä, mutta joskus kalat eivät muuta syökään. Ongelmaksi voi koitua se, että kalat eivät erota omaa hyperrealistista perhoa aidoista hyönteisistä, joita ti
  5 KiB (616 sanaa) - 2. huhtikuuta 2011 kello 19.55
• Halistenkoski
  ...article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=31.1 2011}}</ref> Muita [[Aurajoki|Aurajoesta]] tavattuja lajeja o ...article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=3.2.2011}}</ref> [[kalaporras|Kalaportaaseen]] nousevien [[kala|ka
  9 KiB (1 007 sanaa) - 20. maaliskuuta 2011 kello 17.39
• Viinijärvi
  Kaksijakoinen järvi: välissä kalat ovat kadonneet jonnekin syvänteiden uumeniin, kun taas joskus syöntipursk
  2 KiB (214 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.47
• Kivijoki
  ...muksen värjäämää. Ajoittain veden happitilanne ei ole kovin hyvä. Tämä saa kalat ajautumaan koskipaikkojen lähettyville.
  2 KiB (213 sanaa) - 3. marraskuuta 2023 kello 10.18
• Pitkäjärvi
  Ei varmoja paikkoja, vaan kalat joutuu joka kerta etsimään. Kuvassa punaisilla merkityillä alueilta kalo
  2 KiB (221 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.44
• Allikkosalakka
  ...neesta lammikosta, jonne allikkosalakoita oli tuotu Pietarista. Lammikosta kalat löydettiin vuonna 1992, kun lampea alettiin täyttää. Kaloja siirrettiin
  2 KiB (225 sanaa) - 8. maaliskuuta 2010 kello 21.35
• Miekkasärki
  *''Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa'' (ISBN: 978-951-1-23364-0)
  2 KiB (261 sanaa) - 30. maaliskuuta 2011 kello 11.51
• Mutu
  ...n ihosta erittyvät varoitusaineet. Von Frisch huomasi myös, että sokeatkin kalat muuttuivat tummemmiksi päivisin. Hän arveli, että kaloilla on jonkinlain
  2 KiB (281 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 07.55
• ProPilkki
  ...perusnäppäintä. Vasemmalla nappäimillä pilkkiä heilutellaan yrittäen saada kalat kiinnostumaan vieheestä. Samalla näppäimellä myös mahdollinen saalis n
  2 KiB (278 sanaa) - 9. helmikuuta 2014 kello 11.46
• Isotuulenkala
  * Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
  2 KiB (235 sanaa) - 15. elokuuta 2011 kello 13.26
• Kalan houkutus
  Tämän pyyntitavan ideana on saada kalat sinun luo, eikä päinvastoin. Näitäkin parempia tapoja on olemassa, sillä kalat tavoittaa juurikin paremmin niillä varsinaisilla houkutussyöteillä. Suur
  7 KiB (1 093 sanaa) - 4. huhtikuuta 2010 kello 08.11
• Kirjolohen pilkintä
  ...jälkeen kirjolohta antavat lähes kaikenlaiset pilkit, mutta ajan kuluessa kalat alkavat käyttää luonnon ravintoa ja muuttuvat samalla entistä tarkemmik
  4 KiB (551 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 16.48
• Haukilahti (pp2)
  Suurimmat kalat Haukilahdella ovat tietysti hauet, jotka voivat kasvaa yli kaksikiloisiksi.
  2 KiB (245 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 14.00
• Salakka
  ...oa tai soraa. Kutu tapahtuu kollektiivisesti ns. parvikutuna, missä [[kala|kalat]] eivät muodosta pareja tai reviirejä. Parvi kutee lähellä soraista kut
  2 KiB (265 sanaa) - 19. maaliskuuta 2011 kello 14.32
• Hopearuutana
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=
  2 KiB (263 sanaa) - 17. maaliskuuta 2011 kello 20.36
• Harjus
  ...mäti (erityisesti [[taimen]]en) kelpaa [[harjus|harjukselle]]. Myös pienet kalat, esimerkiksi [[mutu]] ja [[simppu]], kuuluvat harjuksen ruokavalioon. * Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava
  5 KiB (597 sanaa) - 12. marraskuuta 2013 kello 14.43
• Muikun verkkokalastus
  ...metrin syvyydestä. Kolmas syy se, että ahvenet, särjet ja muut ei -halutut kalat aktivoituvat kun aamu alkaa valjeta ja sotkeutuvat verkkoihin. ...koja. Verkot lasketaan edelleen pääosin yöksi pyytämään, koska ei -halutut kalat liikkuvat edelleen päivisin matalassa vedessä. Verkot lasketaan nyt aivan
  5 KiB (790 sanaa) - 19. heinäkuuta 2010 kello 16.48
• Järvituulastus
  ...se on kiellettyä ja moraalisesti väärin (kutukalojen tappamista). Kesällä kalat ovat aktiivisia yöt ovat valoisia. Rehevämmissä järvissä vedessä lill ...lessa lämpimämpää kuin vesi. Tuuli haittaa näkyvyyttä rikkoen vedenpinnan. Kalat ovat myös levottomampia tuulisella kelillä. Kunnon sade on huono juttu, t
  6 KiB (927 sanaa) - 12. heinäkuuta 2010 kello 10.15
• Toutain
  [[Luokka:Uhanalaiset kalat]]
  3 KiB (320 sanaa) - 18. kesäkuuta 2010 kello 21.59
• Larvastus
  ...a kalat aroiksi. Eli kun koski on tarkasti kahlattu, niin paikalla olevat kalat lopettavat usein syöntinsä useiksi tunneiksi. Larvastus sopiikin parhaite
  4 KiB (608 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 12.57
• Oulujoki
  ...rikosken voimalaitokseen valmistui [[kalaporras]] jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle [[Montan voimalaitos|Montan voimalaitoksell
  3 KiB (324 sanaa) - 18. heinäkuuta 2009 kello 12.24
• Made
  ...Isot mateet ovat melkoisia petoja, joille maistuvat kaikki niitä pienemmät kalat. Parhaiten ne saavat kiinni pohjan lähellä viihtyviä kaloja, kuten [[kii *{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/tulosteet/made.html|Nimeke=www.ahven.net/talouskalalajit/made/}}
  8 KiB (1 009 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.24
• Kuhan pilkintä
  ...päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen
  4 KiB (624 sanaa) - 31. joulukuuta 2010 kello 06.12
• Tuulastus
  Kalat havaitaan kirkkaan tuulastusvalon avulla, joka on kiinnitetty veneen kokkaa
  2 KiB (312 sanaa) - 29. maaliskuuta 2011 kello 10.56
• Elaska
  ...aviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja= ...<ref name=portti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/elaska|Nimeke=www.luontoportti.com}}</ref>
  3 KiB (344 sanaa) - 1. huhtikuuta 2011 kello 15.04
• Pikkutuulenkala
  * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  3 KiB (292 sanaa) - 15. maaliskuuta 2011 kello 12.11
• Purokalastus
  ...vät yleensä niva- ja suvanto-osuuksilta, sekä koskien alta. Hyönteisaikaan kalat pistelevät mielellään pinnassa ja paljastavat olinpaikkansa helposti. Pu ...ei kuitenkaan ole pakollista, usein purossa on vähän ravintoa, joten kyllä kalat pinnastakin tulevat kuvan hakemaan jos sillä päällä ovat. Kannattaa har
  6 KiB (885 sanaa) - 18. lokakuuta 2012 kello 17.09
• Kalojen anatomia
  ...ustokalat|rustokalojen]] (hait, rauskut ja sillikuninkaat) ja [[leuattomat kalat|ympyräsuisten]] (nahkiaiset) tukiranko muodostuu lähes kokonaan rustosta, ...s on yleensä hyvin virtaviivainen, sillä se helpottaa [[uiminen|uimista]]. Kalat käyttävät liikkumiseen tehokkaasti koko ruumistaan, mutta varsinaisina l
  14 KiB (1 903 sanaa) - 7. elokuuta 2010 kello 19.14
• Kirjolohen heittokalastus
  ...a istutetaan pyyntikokoisina vapakalastuksen saalisvarmuuden lisäämiseksi. Kalat yleensä tulevat kalastetuksi melko nopeasti. Vapaa-ajankalastajien saaliin
  3 KiB (317 sanaa) - 4. heinäkuuta 2012 kello 18.07
• Venepilkintä
  ...teen, vaan ottavat vihaisesti tarjottuun pilkkiin. Ainoa ongelma on löytää kalat, jotka ovat ainakin kesällä hajallaan pienissä parvissa. ...nen, mutta lokakuusta alkaen koko päivä on hyvää kalastusaikaa. Kesäkuussa kalat voivat olla 2-4 metrin vedessä, mutta syksyllä kuhan löytää yleensä 8
  6 KiB (904 sanaa) - 8. maaliskuuta 2010 kello 21.26
• Kärpäsentoukkien viljely
  ...neet kannattaa ämpäri sulkea niin, ettei enempää kärpäsiä pääse sinne. Jos kalat ovat syöty pitää sinne lisätä lisää kaloja. Kun toukat ovat valmiita
  2 KiB (375 sanaa) - 24. helmikuuta 2013 kello 14.30
• Onkilaitteen tekeminen
  ...eniä kaloja kuten särkiä kannattaa käyttää pieniä koukkuja. Joskus isotkin kalat ovat nirsoja ruoan suhteen ja ottavat vain pieniä syöttejä. Isoja koukku
  2 KiB (349 sanaa) - 14. kesäkuuta 2010 kello 14.50
• Silakka
  Ulkonäöltään silakan voi sekoittaa [[kilohaili]]in. Kalat tunnistaa kuitenkin esimerkisksi vatsaa silittämällä: kilohailin vatsan
  3 KiB (333 sanaa) - 18. maaliskuuta 2011 kello 17.36
• Onginta
  Hyvä paikka ongintaan on harvoin tasainen ja yksitoikkoinen. Kalat viihtyvät kaikkein mieluiten paikoissa, joissa veden pinnanmuodostus on ri
  3 KiB (372 sanaa) - 22. marraskuuta 2012 kello 13.09
• Ahvenen jigikalastus
  ...ksi syyskuun alussa, kun vesi on viilentynyt noin 12-15 asteeseen. Silloin kalat aloittavat asteittaisen lähestymisen ulkomereltä sisäsaaristoon silakoid ...ntuvat syvänteisiin. Jos järvessä on vettä enimmillään 10-15 metriä, niin kalat löytyvät 95 %:n todennäköisyydellä sieltä. Jos vettä on enemmän, ni
  7 KiB (1 055 sanaa) - 12. heinäkuuta 2012 kello 18.17
• Törö
  *Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)
  3 KiB (412 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.15
• Hossalaislammet
  ...sesta lammesta saadaan kirjolohia, joiden koko yleensä on kilon tuntumaan. Kalat ovat oikeassa lammessa myös runsaslukuisempia kuin vasemmassa.
  3 KiB (359 sanaa) - 5. marraskuuta 2012 kello 20.16
• Pilkki
  ...le lyhyempiä. Kun vedät tasuria ylös, se alkaa pyöriä vedessä ja vakuuttaa kalat siitä että jotain hyvää siinä on.
  3 KiB (409 sanaa) - 4. huhtikuuta 2010 kello 19.53
• Ruutanan onginta
  * [http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=293 Suomen-ennätys kalat]
  3 KiB (451 sanaa) - 2. huhtikuuta 2014 kello 06.40
• Nahkiainen
  * {{kirjaviite|tekijä=Ari Saura & Markku Varjo|kirjan nimi=Kalat Suomen luonnossa|kustantaja=Otava}}
  3 KiB (411 sanaa) - 15. syyskuuta 2014 kello 06.14
• Kalan ylösotto virvelillä
  ...kelaten. Kala saattaa myös hyppiä. Näin tekevät erityisesti lohensukuiset kalat, mutta haukikin saattaa yrittää kalamaailman ”vanhanaikaista” varsink ...oa voi yrittää. Kalan voi ottaa ylös haavilla tai nostokoukulla, pienehköt kalat myös käsin niskasta tarttuen, tai leukalukko otteella.[http://suomenhauki
  7 KiB (959 sanaa) - 25. toukokuuta 2011 kello 08.58
• Tunkioliero
  ...[[ahven]]en ongintaan. Lieron haju saattaa tuntua vastenmieliseltä, mutta kalat tuntuvat pitävän siitä.
  4 KiB (502 sanaa) - 26. helmikuuta 2012 kello 15.07
• Turot
  Kun kalat kiinnittävät mätinsä turojen oksiin, tuli niistä samalla kututuroja. N
  3 KiB (452 sanaa) - 31. toukokuuta 2010 kello 12.45
• On perseestä
  * Suomen luonto:Eläimet:Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Weilin+Göös 1998 * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. ISBN 951-0-23123-1.
  8 KiB (691 sanaa) - 13. helmikuuta 2024 kello 16.18
• Kuomionjoki
  ...ällä ja syksyllä kalan saanti ole kovin vaikeaa, mutta keskikesällä [[kala|kalat]] voivat olla hyvinkin pasiivisia eikä iske pyydyksiin.
  3 KiB (439 sanaa) - 15. helmikuuta 2011 kello 19.52
• Vimpan päälle
  ...erusteella merkintätapa soveltuu erinomaisesti myös särkikaloille, eivätkä kalat siitä kärsi ja sen jättämä pieni haava arpeutuu nopeasti ilman tulehtu
  4 KiB (485 sanaa) - 5. maaliskuuta 2010 kello 22.13
• Monni
  ...pohjalla. Saaliiksi niille kelpaavat lähes kaikki vesieläimet kuten kaiken kalat, [[sammakot]] ja nuoret vesilinnut. Suurten yksilöiden kerrotaan syöneen
  4 KiB (486 sanaa) - 26. maaliskuuta 2011 kello 06.33
• Fongaus
  ...ttotulos heltisi 18 lajilla. Silloin mukaan hyväksyttiin myös alamittaiset kalat, jotka tuli vapauttaa. Jos silloiset alamittaiset taimenet ja harjukset jä
  4 KiB (474 sanaa) - 22. tammikuuta 2013 kello 05.08
• Kirjolohen kalastusopas
  ...särkikalat. Maissin käyttöä suunnittelevan on kuitenkin ensin totutettava kalat syömään maissia. Maissia käydään heittelemässä kalapaikalle edellis ...jälkeen kirjolohta antavat lähes kaikenlaiset pilkit, mutta ajan kuluessa kalat alkavat käyttää luonnon ravintoa ja muuttuvat samalla entistä tarkemmik
  10 KiB (1 323 sanaa) - 12. elokuuta 2010 kello 05.29
• Harmaanieriä
  ...Sielläkään lisääntyminen ei ole onnistunut, sillä kaikki saaliiksi saadut kalat ovat syntyneet kalanviljelylaitoksella. Ruotsissa harmaanieriästä on pitk
  4 KiB (518 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.18
• Verkkokalastus
  ==Kalat== * Tarvittaessa isot kalat on nostettava haavilla tai koukulla veneeseen.
  20 KiB (2 838 sanaa) - 17. toukokuuta 2010 kello 15.39
• Uistin
  ...ää myös väkäsettömiä koukkuja, etenkin jos tarkoituksena on päästää saadut kalat pääsääntöisesti takaisin. ...on kovaa vauhtia pyörivä lehti, joka aiheuttaa vedessä värähdyksiä, joihin kalat [[kylkiviiva-aisti]]llaan reagoivat. Hyönteismäisillä lipoilla voi saada
  9 KiB (1 073 sanaa) - 30. heinäkuuta 2010 kello 16.21
• Miljoonapilkki
  ...kilpailussa oli laitettu miljoonan euron "hintalappu". Markka-aikana nämä kalat oli merkitty miljoonan markan lapuilla.
  5 KiB (597 sanaa) - 19. maaliskuuta 2010 kello 03.29
• Kolmipiikki
  *Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)
  4 KiB (578 sanaa) - 31. maaliskuuta 2021 kello 17.43
• Sorvan onginta
  4 KiB (614 sanaa) - 14. heinäkuuta 2010 kello 18.14
• Kirjolohen onginta
  ...särkikalat. Maissin käyttöä suunnittelevan on kuitenkin ensin totutettava kalat syömään maissia. Maissia käydään heittelemässä kalapaikalle edellis
  4 KiB (610 sanaa) - 31. toukokuuta 2011 kello 05.16
• Siika
  ...oukkia, hankajalkaisia, vesikirppuja, kotiloita ja simpukoita. Myös pienet kalat kelpaavat ravinnoksi siialle. Tiheäsiivilähampaiset muodot kuten järvi-
  5 KiB (634 sanaa) - 11. helmikuuta 2012 kello 12.32
• Pohjasiima
  ...iima'''a käytetään yleensä varsinaisen heittosiiman jatkona, sillä isommat kalat saattavat vetää koko siiman kelalta, ja jos siellä ei sitten ole enää
  4 KiB (596 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.12
• Oulujärvi
  Oulujärven yleisimmät kalat ovat [[muikku]], [[kuha]], [[järvitaimen]], [[hauki]], [[siika]] ja [[kuor
  5 KiB (668 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.10
• Pohjaonginta
  ...pohja[[onki]] valmis. Paino asetetaan 15-20cm:ä koukun yläpuolelle. Mikäli kalat aristelevat paksua siimaa, voit käyttää koukun lähettyvillä ohuemmasta
  4 KiB (619 sanaa) - 3. maaliskuuta 2011 kello 11.55
• Suutarin onginta
  Suutari, kuten muutamat muutkin kalat viihtyvät vedessä, jossa on erittäin tiheä vesikasvillisuus. Kasvillisu
  5 KiB (665 sanaa) - 2. tammikuuta 2013 kello 15.48
• Ahvenen pilkintä
  ...n kolistelua ja äkkinäisiä liikkeitä on syytä vältellä. Sen sijaan puhetta kalat eivät säiky.
  9 KiB (1 395 sanaa) - 25. marraskuuta 2023 kello 12.15
• Mormuskointi
  ...ällä, kun kalat liikkuvat myös välivedessä, noston pituutta voi lisätä tai kalat saattavat löytyä heti jään alta.
  10 KiB (1 338 sanaa) - 13. toukokuuta 2011 kello 14.42
• Talvihauen täkykalastus
  ...alon ulottuvuuden rajoilla (2 x näkösyvyys) saalistuksen kannalta. Siis ne kalat, mitkä käyttävät pääasiassa näköaistiaan saalistuksessa. Tämä kan
  9 KiB (1 272 sanaa) - 19. tammikuuta 2013 kello 22.54
• Sukelluskalastus
  Kun kaikkien kilpailijoiden kalat on mitattu ja punnittu, muodostuvat kilpailun tulokset suoraan saatujen pis
  5 KiB (648 sanaa) - 2. maaliskuuta 2011 kello 14.13
• Palvoo saatanaa
  * Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0) * [http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski Luontoportti - Kiiski]
  5 KiB (695 sanaa) - 13. helmikuuta 2024 kello 16.14
• Vetouistelu
  ...ssä oikein hyvin. Heittovavallakin voi uistella, jos kohteena on pienemmät kalat ja käytetään pienempiä vieheitä.
  5 KiB (689 sanaa) - 24. syyskuuta 2011 kello 19.20
• Lohi
  ...nuori lohi täyttää itseään aluksi pikkukaloilla ja äyriäisillä, mutta pian kalat täyttävät koko ruokavalion. Lohien pääasiallista saalista ovat [[kuore
  5 KiB (715 sanaa) - 2. maaliskuuta 2014 kello 15.47
• Nieriä
  ...neet pyyntikokonsa. Istuttamisen yhteydessä on otettava huomioon myös muut kalat. Nieriä on huono kilpailija eikä kykene taistelemaan yleensä esimerkiksi
  6 KiB (744 sanaa) - 29. maaliskuuta 2011 kello 13.39
• Ahvenen perhokalastus
  ...illessa nopeudesta. Kun on kerran saanut parven hullaantumaan perhoon niin kalat eivät siitä mihinkään liiku, vaikka aina joku lähtee perhon kanssa ran
  10 KiB (1 389 sanaa) - 8. heinäkuuta 2010 kello 11.13
• Kuhan kalastusopas
  ...päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen
  11 KiB (1 501 sanaa) - 29. kesäkuuta 2012 kello 23.33
• Hyönteiset
  ...yssä on luultavasti suuri varsinaisiin saalistajiin, kuten [[linnut]] ja [[kalat]], verrattuna.
  7 KiB (856 sanaa) - 25. huhtikuuta 2011 kello 15.58
• Kalan paistaminen
  ...voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hie
  6 KiB (855 sanaa) - 29. tammikuuta 2014 kello 23.57
• Heittokalastus
  Vieheen uittoon liittyy myös yleinen uittovauhti. Koska kalat ovat vaihtolämpöisinä eläiminä hitaimmillaan kylmän veden aikoina, ka
  7 KiB (823 sanaa) - 17. elokuuta 2013 kello 07.11
• Merilohen uistelu
  6 KiB (847 sanaa) - 23. maaliskuuta 2010 kello 20.35
• Siian pilkintä
  ...telee siikojen liikkumista muita kaloja enemmän. Kun merivesi on korkealla kalat tulevat sisäsaariston lahtiin, kun taas alhaisella vedenkorkeudella siiat
  6 KiB (882 sanaa) - 23. helmikuuta 2012 kello 07.25
• Pilkkiminen
  ...pönttö'' on yleensä styroksinen astia jossa on pyöreä reikä josta pilkityt kalat laitetaan sisään, ilman että pöntön kantta tarvitsee avata.
  7 KiB (942 sanaa) - 18. huhtikuuta 2024 kello 10.57
• Kuokkalankosket
  11.Muualta kuin suusta tarttuneet sekä alamittaiset kalat on vapautettava välittömästi ja asianmukaisesti. ...ikinamassalla on kielletty ( madot, kalatäyt, hajusteet ym.). Kokonaisella kalatäkyllä kalastaminen sallittu ainostaan Antilanlahden koskikalastusalueella
  8 KiB (924 sanaa) - 27. helmikuuta 2011 kello 11.11
• Lehmilampipilkki -2009-
  ...äpi muutamia pilkkejä ja jopa morrittelin, mutta suurempia elämyksiä eivät kalat minulle tarjonneet. '''Kuva. Vesku ja vääränmerkkiset kalat.'''
  23 KiB (3 393 sanaa) - 23. huhtikuuta 2010 kello 20.19
• Lahnan kalastusopas
  ...a. Silloin kannattaa suurentaa syötin kokoa siinä toivossa, että pienemmät kalat jättäisivät sen rauhaan. Lahnoja voi onkia myös siten, että vedät poh
  8 KiB (1 119 sanaa) - 8. elokuuta 2010 kello 14.35
• Hauen vetouistelu
  ...saaliit usein tulevat 6-20 metrin syvyisten selkien päältä ja reunamilta. Kalat voivat olla päivästä riippuen oikeastaan millä syvyydellä tahansa: jos ...en syönnissä on loppusyksyllä ollut selkeitä jaksoja: joskus päivän ainoat kalat tulevat hyvin lyhyen ajan sisällä. Joskus taas syöntijaksoja on useita p
  15 KiB (2 145 sanaa) - 11. elokuuta 2014 kello 18.28
• Merikotka
  ...metso|merimetsot]]. Raportteja on tullut Suomesta, Virosta sekä Ruotsista. Kalat muodostavat noin kolmasosan merikotkan ravinnosta vesilintujen osuuden olle
  9 KiB (1 243 sanaa) - 8. maaliskuuta 2014 kello 14.19
• Kymijoki
  ...ka)|Korkeakoski]] oli luonnollinen este nousulle. Muita jokihaaroja pitkin kalat nousivat Anjalankoskelle (Ankkapurhalle) saakka. Tärkeimmät vaelluskalat
  10 KiB (1 173 sanaa) - 20. helmikuuta 2011 kello 16.32
• Lahnan onginta
  ...a. Silloin kannattaa suurentaa syötin kokoa siinä toivossa, että pienemmät kalat jättäisivät sen rauhaan. Lahnoja voi onkia myös siten, että vedät poh
  9 KiB (1 321 sanaa) - 4. tammikuuta 2023 kello 22.04
• Ahvenen onginta
  ...32-asteista vettä. Nopeita lämpötilanmuutoksia ne eivät kestä, kuten eivät kalat yleensäkään. Ahvenen [[kutu]]aika vaihtelee toukokuusta kesäkuuhun. Kud
  9 KiB (1 311 sanaa) - 20. elokuuta 2023 kello 11.52
• Siian pohjaonginta merellä
  ...kittää ylimääräistä huomiota. Siikakausi kun painottuu kylmiin vesiin niin kalat ovat vieläkin tarkempia syömisissään sekä hitaampia liikkeissään, to ...alis. Kiireisinä päivinä ei tyypillisesti ehdi kuin tainnuttaa ja verestää kalat. Siian pohjaonginnassa jos missä on erityisesti syytä muistaa kohtuus, ko
  18 KiB (2 514 sanaa) - 7. heinäkuuta 2010 kello 06.05
• Siian pohjaonginta merellä keväällä
  ...kittää ylimääräistä huomiota. Siikakausi kun painottuu kylmiin vesiin niin kalat ovat vieläkin tarkempia syömisissään sekä hitaampia liikkeissään, to ...alis. Kiireisinä päivinä ei tyypillisesti ehdi kuin tainnuttaa ja verestää kalat. Siian pohjaonginnassa jos missä on erityisesti syytä muistaa kohtuus, ko
  18 KiB (2 570 sanaa) - 20. helmikuuta 2010 kello 15.02
• 10 vuotta virtuaalipilkintää
  siellä kalassa. Pelaajan tehtävä olisi löytää kalat ja voittaa Sintti-ukko. "lahnabugiin", jossa saadut kalat eivät näy listalla, mutta tuloksissa kyllä.
  28 KiB (3 940 sanaa) - 16. maaliskuuta 2022 kello 13.32
• Sudenkorento
  Toukkia uhkaavat monet saalistajat, kuten toiset sudenkorentotoukat ja kalat.
  11 KiB (1 503 sanaa) - 17. maaliskuuta 2010 kello 14.23
• Lehmilampipilkki -2004-
  ...oli testattava, jotta kisassa ei siihen menisi turhaan aikaa. Treenipäivän kalat olivat tiukassa, mutta poiketen muuhun talveen sentään jotain elonmerkkej ...äälle oli niitetty pehmusteeksi solumuovia. Virtalähteen aukosta nakeltiin kalat sisälle ja sen suojana oli jostain emolevynkappaleesta tehty läppä. Kant
  59 KiB (7 980 sanaa) - 25. lokakuuta 2012 kello 17.28
• Säippäily
  ...lle metrin vedessä? Aivan oikein, niitä tulee tuhottomasti. Ja sitten itse kalat. Näitä voi tulla päivässä yli sadan kappaleen verran. Tähän tekemise ...atko kalat kummasta siimasta enemmän ja kestääkö monofiili tarpeeksi pohja/kalatärppejä.
  32 KiB (4 870 sanaa) - 19. helmikuuta 2012 kello 16.41
• Luettelo akvaariokaloista
  ...ssa on eroteltu ryhmiä elinympäristön tai ruokavalion mukaan (kylmän veden kalat, levänsyöjät). === Heimo [[Kiipijäkalat]] ''Anabantidae'' ===
  19 KiB (1 479 sanaa) - 31. heinäkuuta 2009 kello 15.30
• PP2 Liiga ja Divari - Säännöt
  ...sekä eniten lajeja kisoissa paremmuuden ratkaisee tasatuloksissa suurimmat kalat.
  12 KiB (1 517 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 12.07
• Hauen kalastusopas
  ...ävät yli 90% haukisaaliista.<ref name=ss>Saura, Ari ; Varjo, Markku. 2009. Kalat Suomen luonnossa. ISBN 978-951-1-23364-0. Keuruu : Otava.</ref> Tässä opp ...saaliit usein tulevat 6-20 metrin syvyisten selkien päältä ja reunamilta. Kalat voivat olla päivästä riippuen oikeastaan millä syvyydellä tahansa: jos
  41 KiB (5 773 sanaa) - 18. elokuuta 2012 kello 09.17
• Ahvenen kalastusopas
  ...ksi syyskuun alussa, kun vesi on viilentynyt noin 12-15 asteeseen. Silloin kalat aloittavat asteittaisen lähestymisen ulkomereltä sisäsaaristoon silakoid ...ntuvat syvänteisiin. Jos järvessä on vettä enimmillään 10-15 metriä, niin kalat löytyvät 95 %:n todennäköisyydellä sieltä. Jos vettä on enemmän, ni
  48 KiB (6 848 sanaa) - 27. elokuuta 2014 kello 11.12
• Taimenen perhokalastus
  ...heti kuoreiden perään tulevat salakat, sekä hieman myöhemmin särjet. Nämä kalat uivat todella lähellä rantaa ja lepääväy välillä kivien tai kivikkoi
  15 KiB (1 998 sanaa) - 18. elokuuta 2014 kello 13.01
• Lehmilampipilkki -2003-
  ...telin vieläkin ilman aamupalaa. Jos syönti tähän päättyisi, niin nyt olisi kalat myös otettava ylös! Sain kaksi pasuria melkein peräkkäin. Olkkonen näk
  63 KiB (9 152 sanaa) - 17. huhtikuuta 2011 kello 08.06
• Viehevalinta hauen heittokalastuksessa
  ...in ovat käyttökelpoisia. Viehekoon pienentämistä voi kokeilla silloin, kun kalat tuntuvat suhtautuvan isompiin vieheisiin kriittisesti.
  17 KiB (2 364 sanaa) - 5. kesäkuuta 2015 kello 17.35
• Järviankeriaan kalastus
  ...Yleensä matosiima lasketaan vasta hämärän laskeuduttua, muuten ei-toivotut kalat ehtivät matoihin ennen ankeriaita. Kannattaa käyttää erilaisia syöttej
  17 KiB (2 421 sanaa) - 8. kesäkuuta 2010 kello 20.39
• Lehmilampipilkki 2005
  ...li uutta 0.18mm trabuccoa ja sen kyllä pitäisi vielä isommankin kaliiberin kalat hoidella sujuvasti. Kala antoi hieman periksi ja nostin sitä varovasti lä ...sailijoille. Ensin punnittiin kalapussit ja sitten mitattiin ja laskettiin kalat. Punnituskierros todisti jo sen, mikä oli odotettavissa. Fish kings ja Pro
  37 KiB (4 979 sanaa) - 2. toukokuuta 2011 kello 17.15