Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luo sivu ”Laji” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
- | laji = ''bubalis'' Piikkisimppu on selvästi isosimppua harvalukuisempi laji. Se elää kallioisissa ja kivikkoisissa rannikkovesissä levävyöhykkeen1 KiB (167 sanaa) - 20. toukokuuta 2011 kello 09.59
- | laji = ''cultratus'' ...yvin alhaalla ja on aaltomainen. Levinnäisyydeltään miekkasärki on itäinen laji. Suomessa se on harvinainen ja sen voi tavata itäisellä Suomenlahdelta, [2 KiB (261 sanaa) - 30. maaliskuuta 2011 kello 11.51
- Laji pystyy lisääntymään Itämeressä ja todennäköisesti talvehtimaan hyvi Itämerellä laji on paha kilpailija esim. silakalle ja [[kilohaili]]lle.2 KiB (215 sanaa) - 30. maaliskuuta 2010 kello 12.53
- Imukalan vatsapuolen evät ovat muuttuneet imukupiksi, jonka perusteella laji on saanut nimensä. Suomen vesialueella laji on jokseenkin harvalukuinen.1 KiB (170 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.40
- Heimon tunnetuin laji on [[sardelli]] (''Engraulis encrasicolus'').391 tavua (40 sanaa) - 4. maaliskuuta 2010 kello 11.42
- Ryhmän tunnetuin laji on tarhamehiläinen (''Apis mellifera''). Se elää parvissa ja esiintyy Su626 tavua (82 sanaa) - 20. maaliskuuta 2011 kello 17.51
- ...as]]ta (''Conger conger'') tavataan Suomenkin vesillä. Se on heimon suurin laji ja voi kasvaa jopa kolmemetriseksi.429 tavua (50 sanaa) - 28. elokuuta 2011 kello 12.24
- | laji = ''platyrhynchos''766 tavua (85 sanaa) - 28. huhtikuuta 2022 kello 13.16
- | laji = ''microps'' ...eren rannikolla usein vuorovesilammikoissa. Vaikka nimestä voisi päätellä, laji ei ainakaan Suomessa suosi liejupohjaisia alueita.2 KiB (302 sanaa) - 30. toukokuuta 2011 kello 16.10
- Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja se on taloudellisesti tärkeä laji kalateollisuudelle. Varsinkin keitoksi laitettavista evistä maksetaan palj586 tavua (69 sanaa) - 12. helmikuuta 2010 kello 06.14
- Laji on muuttolintu, joka muuttaa elo-lokakuussa Länsi-Euroopan rannikoille ja ...en suojiin. Laji muodostaa useamman parin kerääntymiä. Lintuvesien lisäksi laji pesii suolampareissa, metsälammissa, kalanviljelylammikoissa, teollisuusal3 KiB (368 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 08.24
- Isosimppu on kohtalaisen harvinainen laji, jonka saaminen vaatii paikkatiedon lisäksi myös tuuria. Jos sellaisen ku623 tavua (78 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.19
- ...eräisellä lajilla, ja syrjäyttävän kilpailun aikaansannoksena alkuperäinen laji häviää tai sen elinalue supistuu. Eräät tutkijat pitävät tulokaslaje801 tavua (108 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.14
- | laji = ''keta'' ...utemaan jokien latvoille matalille sorapohjille ja kuolevat kudun jälkeen. Laji kutee suomessa mahdollisesti Teno- ja Näätämöjoessa.<ref name="portti"/2 KiB (267 sanaa) - 20. heinäkuuta 2010 kello 10.20
- | laji =''ridibundus'' ...lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa. Linnun pituus on 38–44 cm ja si3 KiB (419 sanaa) - 7. lokakuuta 2013 kello 09.44
- | laji = ''cephalus''918 tavua (107 sanaa) - 4. tammikuuta 2023 kello 22.56
- ...järvi|Lohjanjärven]] rannalla olevaan Porlan kalanviljelylaitokseen, josta laji levisi järveen. Laji on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, missä se asustaa [[Suuret järvet|Suuri3 KiB (328 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.30
- Suomessa kapeasaksirapu on istutettu laji; luonnostaan se ei näin pohjoisessa eikä lännessä elä. Lajia istutetti ...pyydystetty kapeasaksirapu on 13,7 cm:n pituinen. Saksien pienuuden takia laji ei ole yhtä arvostettua ruokaa kuin [[täplärapu|täplä]]- ja [[jokirapu2 KiB (297 sanaa) - 5. elokuuta 2011 kello 11.39
- Esiintymiseltään laji on sirkumpolaarinen, eli esiintyy kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Euroopp ...lla pienellä saarekkeella tai vedessä kelluvassa saarekkeessa. Tekosaareen laji asettuu myös mielellään.3 KiB (387 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 17.45
- ...]. Lusikoillakin niitä voi saada, tosin harvoin. Harjus on siitä omituinen laji, että välillä sitä tulee vaikka kuinka paljon, kun taas toisinaan ei ol840 tavua (103 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.17
- | laji = ''trutta''1 KiB (127 sanaa) - 7. heinäkuuta 2010 kello 14.28
- | laji = ''scorpius''1 KiB (136 sanaa) - 1. maaliskuuta 2011 kello 15.20
- | laji = ''carassius'' ...(''Carassius carassius'') on [[karppikalat|karppikalojen]] heimoon kuuluva laji. Ennen ruutana luokiteltiin [[karppi|karpin]] sukuun ''Cyprinus'', mutta ny3 KiB (428 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.02
- ...''Pusa hispida'' tai ''Phoca hispida'') on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva laji, joka elää pohjoisilla alueilla. Aikuiset ovat 85–160 senttimetriä pit999 tavua (131 sanaa) - 10. toukokuuta 2010 kello 15.40
- | laji = ''niger''1 KiB (122 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.05
- | laji = ''lampretaeformis'' ...empänä. Aiemmin limakalaksi kutsuttua luikertelijaa on harva nähnyt, mutta laji lienee merialueellamme varsin tavallinen. Syvällä elävä pienehkö kala3 KiB (344 sanaa) - 1. huhtikuuta 2011 kello 15.04
- | laji = ''leuciscus''1 KiB (148 sanaa) - 21. kesäkuuta 2010 kello 15.01
- | laji = ''thynnus'' ...alat|tonnikalojen]] ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 5 KiB (553 sanaa) - 26. maaliskuuta 2011 kello 06.18
- ...nneisyysalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista pitkälle Venäjän puolelle. Laji talvehtii Skandinavian eteläosissa, Keski-Euroopassa, Balkanilla ja Mustan Laji suosii matalia runsaan kasvillisuuden järviä, mutta viihtyy myös karummi3 KiB (346 sanaa) - 25. lokakuuta 2012 kello 15.15
- | laji = ''gorbuscha''1 KiB (158 sanaa) - 21. maaliskuuta 2011 kello 17.05
- | laji = ''idella''1 KiB (172 sanaa) - 11. maaliskuuta 2011 kello 15.31
- | laji = ''tshawytscha''1 KiB (162 sanaa) - 14. toukokuuta 2011 kello 06.18
- | laji = ''quadricornis''2 KiB (195 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.42
- | laji = ''idus''2 KiB (187 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.34
- | laji = ''rhombus''1 KiB (171 sanaa) - 16. toukokuuta 2011 kello 11.47
- | laji = ''Tinca'' ...myös [[Itämeri|Itämeren]] murtovedessä. Suutari on ''Tinca''-suvun ainoa laji.3 KiB (399 sanaa) - 8. lokakuuta 2023 kello 13.21
- | laji = ''stellaris'' Vuonna 2005 kaulushaikara oli BirdLife Suomen vuoden laji, jonka pesimäkannan suuruus pyrittiin selvittämään lintuharrastajien ja4 KiB (442 sanaa) - 12. tammikuuta 2011 kello 20.13
- | '''Laji''' || '''Paino''' || '''Saaja'''2 KiB (223 sanaa) - 27. maaliskuuta 2014 kello 20.08
- | laji = ''barbatula''2 KiB (210 sanaa) - 13. toukokuuta 2011 kello 20.00
- Pääasiallinen laji on siis siika, jota saadaan varsin runsaasti. Niiden keskipaino on 500g tie2 KiB (177 sanaa) - 15. helmikuuta 2024 kello 02.25
- | laji = ''ophidion''2 KiB (190 sanaa) - 24. elokuuta 2010 kello 12.34
- | laji = ''erythrophthalmus'' Sorva on eteläinen ja lämpimien vesien laji, jota meillä on vain eteläisessä osassa Suomea. Sisävesissä sitä esii4 KiB (477 sanaa) - 17. tammikuuta 2011 kello 16.06
- | laji = ''scombrus''2 KiB (205 sanaa) - 23. maaliskuuta 2011 kello 13.27
- | laji = ''marinus'' ...la , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soill6 KiB (808 sanaa) - 23. helmikuuta 2012 kello 09.23
- | laji = ''canadensis'' ...ukumäärästä kyseisellä mantereella on 9-10 miljoonaa yksilöä. 1800-luvulla laji oli paikoitellen uhanalainen, mutta nykyään IUCN luokittelee sen elinvoim6 KiB (785 sanaa) - 20. toukokuuta 2011 kello 10.03
- | laji = ''minutus''2 KiB (192 sanaa) - 25. maaliskuuta 2011 kello 18.06
- ...ksi ja painaa 35 kilogrammaa. Se on maailman kolmanneksi suurin [[jyrsijä]]laji kapybaran ja [[euroopanmajava]]n jälkeen. Sen erottaminen euroopanmajavast ...tä kanadanmajavan elinalue kapeni idästä lähtien ja 1900-luvulle tultaessa laji oli lähellä sukupuuttoa. Sittemmin kanta on rauhoitustoimenpiteiden ansio2 KiB (193 sanaa) - 4. huhtikuuta 2010 kello 13.15
- ...i, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji. Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannier5 KiB (593 sanaa) - 26. elokuuta 2021 kello 19.09
- Nokikana on linnustossamme suhteellisen nuori laji. Ensimmäiset varmat havainnot tehtiin vasta 1800-luvun puolivälin vaiheil Metsästyksellisesti laji ei ole kovin merkittävä. Tämä johtuu paljolti siitä, että sen metsäs4 KiB (465 sanaa) - 5. helmikuuta 2011 kello 10.30
- | laji = [[Taimen]] ''trutta'' ...(''Salmo trutta'' m. ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji5 KiB (598 sanaa) - 7. joulukuuta 2012 kello 12.44
- ...siamensis'') kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.2 KiB (200 sanaa) - 31. heinäkuuta 2010 kello 20.57
- | laji = ''nerka''2 KiB (230 sanaa) - 20. maaliskuuta 2011 kello 15.07
- ...säsaariston asukki. Levinneisyys ulottuu sisämaassa Etelä-Lappiin asti, ja laji on yleinen pesimälintu kaikilla merialueilla. * [http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kalatiira Lintuatlas - Kalatiira]4 KiB (516 sanaa) - 22. lokakuuta 2012 kello 12.14
- | laji = ''bjoerkna''2 KiB (232 sanaa) - 4. kesäkuuta 2010 kello 09.46
- ...ää [[Välimeri|Välimeressä]], Atlantissa, Pohjanmeressä ja Mustassameressä] Laji vaatii tietyn suolapitoisuuden pystyäkseen lisääntymään, joten [[Itäm2 KiB (231 sanaa) - 24. elokuuta 2010 kello 12.30
- | laji= ''sturio''2 KiB (227 sanaa) - 17. maaliskuuta 2011 kello 18.20
- | laji = ''platessa''2 KiB (238 sanaa) - 17. toukokuuta 2011 kello 10.06
- | laji = ''gobio''2 KiB (245 sanaa) - 20. toukokuuta 2011 kello 10.00
- | laji = ''merlangius''2 KiB (224 sanaa) - 25. toukokuuta 2011 kello 11.47
- ...alojen heimoon kuuluva pienikokoinen (5-7 cm) kala. Mutu on euraasialainen laji, jota esiintyy [http://fi.wikipedia.org/wiki/Britteinsaaret Britteinsaarilt2 KiB (281 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 07.55
- | laji = ''lanceolatus''2 KiB (235 sanaa) - 15. elokuuta 2011 kello 13.26
- ...Pohjan laadulla ei ole merkitystä, koska mäti kelluu. Suomen merialueella laji ei lisäänny.<ref name="portti"/>2 KiB (300 sanaa) - 15. joulukuuta 2010 kello 21.31
- ...a paino 300–1 500 g. Peledsiian pää on vartaloon nähden pieni ja laji on myös suomalaista siikaa pulleampi. Laji lisääntyy eri aikoina eri osissa levinneisyysaluetta. Lapin [[tekojärvi]4 KiB (515 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.22
- | laji = ''alburnus''2 KiB (265 sanaa) - 19. maaliskuuta 2011 kello 14.32
- | laji = ''gibelio''2 KiB (263 sanaa) - 17. maaliskuuta 2011 kello 20.36
- | laji = ''limanda''2 KiB (273 sanaa) - 24. toukokuuta 2011 kello 16.29
- | laji = ''spatula''2 KiB (247 sanaa) - 20. syyskuuta 2011 kello 18.02
- | laji = ''viviparus''2 KiB (266 sanaa) - 24. heinäkuuta 2011 kello 10.45
- | laji = ''ballerus'' .... ''Ballerus ballerus'') on Suomessa tavattava [[lahna]]n sukuinen [[kala]]laji.2 KiB (271 sanaa) - 1. joulukuuta 2010 kello 14.48
- | laji = ''flesus''2 KiB (297 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 16.52
- ...rivit. Sammet voivat kasvaa 3-metriseksi ja 300-kiloiseksi, suurikokoisin laji [[kitasampi]] 1000-kiloiseksi.3 KiB (290 sanaa) - 9. toukokuuta 2010 kello 08.37
- | laji = ''aspius''3 KiB (320 sanaa) - 18. kesäkuuta 2010 kello 21.59
- | laji = ''lavaretus'' ...nonvaraisesti viittä eri siikamuotoa, joita on joskus pidetty erillisinä [[laji|lajeina]]. Puhutaan pohjasiiasta, karisiiasta, vaellussiiasta, järvisiiast5 KiB (634 sanaa) - 11. helmikuuta 2012 kello 12.32
- | laji =''canus''2 KiB (298 sanaa) - 11. kesäkuuta 2023 kello 20.44
- | laji = ''carbo'' ...urin osa merimetsoista pois Suomesta. Pesimä- ja muuttokauden ulkopuolella laji on harvalukuinen, poikkeuksena lounaiset merialueet. <ref name=birdlife/tal7 KiB (856 sanaa) - 13. tammikuuta 2011 kello 17.53
- | laji = ''tobianus''3 KiB (292 sanaa) - 15. maaliskuuta 2011 kello 12.11
- | laji = ''morhua'' ...ssa runsaat turskavuodet osuivat viimeksi 1980-luvun alkuun, jonka jälkeen laji on käynyt harvinaiseksi.5 KiB (672 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.24
- ...meri|Mustassameressä]]. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.2 KiB (317 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 15.28
- | laji = ''planeri''3 KiB (337 sanaa) - 8. helmikuuta 2011 kello 13.33
- Kastemato on väriltään punertava ja suurehko. Laji voi saavuttaa jopa 30cm pituuden. Yleensä kastemadot elävät mullan alla,3 KiB (360 sanaa) - 26. helmikuuta 2012 kello 15.04
- | laji = ''pungitius''3 KiB (376 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.13
- | laji = ''Harengus''3 KiB (333 sanaa) - 18. maaliskuuta 2011 kello 17.36
- | laji = ''harengus''3 KiB (353 sanaa) - 3. huhtikuuta 2011 kello 08.42
- | laji = ''Auratus''3 KiB (380 sanaa) - 15. maaliskuuta 2011 kello 11.45
- | laji = ''vitulina''3 KiB (362 sanaa) - 7. syyskuuta 2013 kello 09.29
- | laji = ''mykiss''4 KiB (419 sanaa) - 17. tammikuuta 2012 kello 21.50
- | laji = ''gobio''3 KiB (412 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.15
- | laji = ''arctica''5 KiB (603 sanaa) - 3. maaliskuuta 2011 kello 15.59
- | laji = Albicilla ...n laji runsastui. Kanta kärsi ympäristömyrkyistä 1960- ja 1970-luvuilla ja laji kävi Suomessa jo sukupuuton partaalla. Eräänä vuonna 1970-luvulla Suome9 KiB (1 243 sanaa) - 8. maaliskuuta 2014 kello 14.19
- | laji = ''trutta''3 KiB (402 sanaa) - 28. kesäkuuta 2010 kello 10.18
- | laji = ''olor''4 KiB (483 sanaa) - 3. toukokuuta 2023 kello 12.50
- Telkkä on pohjoinen laji, joista eteläisimmät yksilöt sijaitsevat Pohjois-Saksassa ja Puolassa, m3 KiB (450 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 17.52
- | laji = ''anguilla''4 KiB (435 sanaa) - 21. marraskuuta 2011 kello 21.35
- Laji on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Muualla se elää oikeastaan va4 KiB (469 sanaa) - 21. marraskuuta 2011 kello 21.30
- | laji = ''glanis''4 KiB (486 sanaa) - 26. maaliskuuta 2011 kello 06.33
- | laji = ''penelope''4 KiB (486 sanaa) - 3. maaliskuuta 2011 kello 15.24
- | laji = ''namaycush''4 KiB (518 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.18
- ...a, mutta näyttävät usein inhottavilta. Eräs tavanomaisin multaan pesiytyvä laji on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyppyhäntäiset Hyppyhäntäinen] Keinoa4 KiB (593 sanaa) - 5. elokuuta 2011 kello 23.21
- ...ojen siirroilla ja yksikesäisten poikasten istutuksilla. Kokonaisuudessaan laji on Suomessa kuitenkin elinvoimainen.5 KiB (644 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.24
- ...sileämpi. Saksen hangassa on useimmiten vaalea tai sinertävä täplä, josta laji on saanut nimensä. Molemmat lajit kasvavat suunnilleen samanmittaisiksi.4 KiB (600 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 15.45
- | laji = ''thymallus''5 KiB (597 sanaa) - 12. marraskuuta 2013 kello 14.43
- ...''' (''Gasterosteus aculeatus'') on [[piikkikalat|piikkikaloihin]] kuuluva laji. Se elää yleensä vain kolmevuotiaaksi, mikä on kaloille lyhyt elinikä.4 KiB (578 sanaa) - 31. maaliskuuta 2021 kello 17.43
- ...n myös Lounais-Suomessa.Saukki on periaatteessa mutalammikoihin sopeutunut laji, mutta se voi elää myös [[meri|meressä]], jos se saa päivittäin palli5 KiB (618 sanaa) - 6. tammikuuta 2023 kello 21.47
- | laji = ''carpio''5 KiB (658 sanaa) - 13. syyskuuta 2023 kello 05.44
- | laji = ''cernuus''5 KiB (695 sanaa) - 13. helmikuuta 2024 kello 16.14
- ...jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se on lohikaloihin kuuluva laji, joka viettää koko elämänsä nimensä mukaisesti järvissä eli makeiss6 KiB (830 sanaa) - 2. joulukuuta 2012 kello 17.29
- ...ärvikanta on keskittynyt Järvi-Suomeen. Pohjois-Suomessa kanta on harva ja laji puuttuu suurilta alueilta kokonaan. Pesintä tapahtuu usein harmaa- tai [[k ...utta välimuotojen kautta risteytymistä tapahtuu. Niinpä harmaalokki on kehälaji selkälokin kanssa.6 KiB (735 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 11.53
- | laji = ''salar''5 KiB (715 sanaa) - 2. maaliskuuta 2014 kello 15.47
- | laji = ''alpinus''6 KiB (744 sanaa) - 29. maaliskuuta 2011 kello 13.39
- ...s varmaa pasuria. Se tuntuu nostettaessa sellaiselta ”lepattavalta”, joten laji melko varmasti oli tiedossa. Valitettavasti tärppejä ei lasketa tuloksiin <th>Sijoitus / Laji </th>63 KiB (9 152 sanaa) - 17. huhtikuuta 2011 kello 08.06
- ...kyvyttömiä lajeja ravinnokseen. Tasapaino järkkyy, kun alueelle kuulumaton laji leviää.7 KiB (890 sanaa) - 31. heinäkuuta 2010 kello 19.59
- Yleensäi hedelmöittyminen tapahtuu vedessä, mutta on muutama laji, joissa mäti hedelmöittyy naaraan sisälläkin.7 KiB (890 sanaa) - 11. maaliskuuta 2024 kello 12.51
- Haiden koko vaihtelee suuresti lajista riippuen. Pienin laji on [[kääpiöhai]], joka kasvaa vain parikymmentäsenttiseksi. Suurin hail7 KiB (935 sanaa) - 26. huhtikuuta 2023 kello 16.55
- | laji = ''lota''8 KiB (1 009 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.24
- | laji = ''albula''9 KiB (1 140 sanaa) - 18. huhtikuuta 2023 kello 02.30
- | laji = ''lucius''9 KiB (1 204 sanaa) - 17. huhtikuuta 2024 kello 13.47
- ...erikasta kotoisin oleva täplärapu kotiutettiin Suomeen 1960-luvun lopussa. Laji kestää rapuruttoa jokirapua paremmin. Täplärapua on istutettu jokiravun10 KiB (1 302 sanaa) - 30. lokakuuta 2011 kello 08.15
- ...en]]''' on Suomen yleisin kala ja sen [[heittokalastus]] on hyvin suosittu laji. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja, joista on apua raitapaitojen11 KiB (1 445 sanaa) - 1. tammikuuta 2011 kello 14.51
- ...madon leviämistä edes eteläiselle Itämerelle mahdottomana, mutta nyttemmin laji näyttää sopeutuneen uuteen ympäristöönsä. Vuoteen 2006 mennessä suo13 KiB (1 705 sanaa) - 31. heinäkuuta 2010 kello 19.51
- Siianonginta on enemmän ehkä harkitsevan ja rauhallisen kalamiehen laji, rannalla on usein tuntien taukoja tärppien välillä aikaa ihmetellä luo18 KiB (2 514 sanaa) - 7. heinäkuuta 2010 kello 06.05
- Siianonginta on enemmän ehkä harkitsevan ja rauhallisen kalamiehen laji, rannalla on usein tuntien taukoja tärppien välillä aikaa ihmetellä luo18 KiB (2 570 sanaa) - 20. helmikuuta 2010 kello 15.02
- ...Suu oli lahnamainen tötterö. Kala ei siis ollut selkeästi mikään tunnettu laji, mutta eniten se vaikutti sorvalta. Pääasia kuitenkin, että pasuri se ei59 KiB (7 980 sanaa) - 25. lokakuuta 2012 kello 17.28
- | laji = ''lucius''}}41 KiB (5 773 sanaa) - 18. elokuuta 2012 kello 09.17
- ...en]]''' on Suomen yleisin kala ja sen [[heittokalastus]] on hyvin suosittu laji. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja, joista on apua raitapaitojen48 KiB (6 848 sanaa) - 27. elokuuta 2014 kello 11.12