Kalastus on mukavaa ajanvietettä ja siinä voi yhdistää monella tapaa hyödyn ja huvin. Suomessa on erinomaisia paikkoja kalastaa ja kireitä siimoja voi yrittää saada yksin tai porukalla. Aloittelija voi tutustua kalastukseen jopa vain parilla edullisella välineellä.
Jos kalastus on täysin uutta, voi harrastuksen aloittaa pienin askelin. Taustatyö kannattaa aloittaa kirjaimellisesti kuivalla maalla ottamalla selvää muutamista perusasioista. Kaikki alkaa turvallisuudesta, joten selvitä siihen liittyvät ehdot ennen vesille menoa. Lisäksi kannattaa tarkistaa kalastukseen liittyviä sääntöjä ja määräyksiä, jotta toiminta on mieluisaa jokaiselle osapuolelle.
Onginta yksinkertaisin kalastusmuoto
Onginta on perinteinen kalastusmuoto ja se on helppo ja edullinen tapa aloittaa kalastus. Se sopii kaikenikäisille ja onkilaitteen voi joko ostaa tai rakentaa itse. Siihen kannattaa valita teleskooppivapa, joka menee pieneen tilaan. Onkivapa voi olla 3–6 metrin pituinen ja vapojen materiaalina käytetään lasi- tai hiilikuitua. Lasikuituvapa sopii parhaiten nimenomaan aloittelijalle.
Onki sisältää myös siiman, jonka pituus on samassa suhteessa vavan kanssa. Siihen on liitetty koho, paino ja koukku. Siima saisi olla noin 0,25 millimetriä paksu, jotta se kestää isommankin saaliin painoa. Siiman pitää suoristua pyynnin aikana kohon ja koukun välillä. Tällöin se on sopivan paksuista. Muussa tapauksessa siima on huonolaatuista tai liian paksua.
Onginta on yksinkertainen kalastusmuoto, mutta sen välineisiin kannattaa siis kiinnittää hieman huomiota. Välineiden laatu on tärkeää lähes kaikessa toiminnassa, ei pelkästään kalastuksessa. Jos aikuisten kalastusviikonlopun aikana haluaa rentoutua illan hämärtyessä, voi myös näihin hetkiin panostaa niin ikään laadukkailla välineillä.
Heittokalastaja tarttuu avokelaan
Heittokalastus on erinomainen kalastuksen muoto, jos haluaa saada monipuolisempaa kalasaalista. Kalastusreissun tuloksena voi olla esimerkiksi tiettyjä petokaloja, jotka Suomessa olisivat ahven, hauki, kuha ja taimen. Heittokalastus kattaa useita eri alamuotoja, joissa keskitytään esimerkiksi tietyn kalalajin saamiseen. Myös trendikäs jigikalastus on yksi heittokalastuksen muoto.
Heittokalastuksen välineet hankitaan saalistettavasta kalasta ja kalastusmuodosta riippuen. Perusvälineisiin kuuluvat kela, siima, vapa ja viehe. Kelatyyppejä on kolmenlaisia, joista suosituin on helposti heitettävä avokela. Umpikela on puolestaan helppokäyttöisin, mutta avokela antaa heittoon enemmän pituutta. Haastavin on puolestaan hyrräkela, joka sopiikin kokeneemmalle kalastajalle.
Heittokalastukseen tarkoitettu siima valitaan kalastustavan perusteella ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään: kuitu- ja monifilisiimoihin. Monofilisiima kestää hankausta paremmin kuin kuitusiima ja se ei sotkeudu helposti. Se on myös lompakolle parempi valinta verrattuna kuitusiimaan. Kuitusiiman etuna on puolestaan vetolujuus ja venymättömyys, jotka antavat kestävyyttä ja parempaa tuntumaa kalastukseen.
Aloita uistelu perusvälineillä
Vetouistelua harrastetaan yksinkertaisimmillaan soutu- tai mökkiveneestä. Vene kulkee hiljalleen eteenpäin ja vieheet lasketaan veneen perään niin, että ne ovat noin 5–80 metrin päässä veneestä. Vetouisteluun sopii yksikin vapa, mutta kokeneemmat käyttävät jopa 20 vapaa samaan aikaan, mikä vaatii jo vapatelinettä.
Jos haluat kokeilla uistelua mökilläsi, voit uistella tavallisilla heittokalastusvälineillä. Siihen sopii umpikelallinen vapa, mutta uistelija tekee parhaan valinnan hyrräkelalla, joka on varustettu kunnollisella jarrulla.
Vetouisteluvapa kannattaa olla hieman jäykempi ja painavampi kuin heittovapa. Sen pituus on hieman yli kaksi metriä ja paksuudeksi suositellaan ainakin 0,3 millimetriä. Venymättömät kuitusiimat ovat yleistyneet vetouistelussa ja niiden siimat voivat olla hieman ohuempia, noin 0,25–0,3 millimetriä.
Miten kalastusvälineitä huolletaan?
Lähes kaikkia välineitä kannattaa huoltaa säännöllisesti ja tarpeen mukaan, eivätkä kalastusvälineet ole tässä poikkeus. Välineitä pitää myös käsitellä ja säilyttää huolellisesti, koska niiden käyttöikä kasvaa silloin merkittävästi. Ennen kuin kalastuskausi alkaa, kannattaa tarkistaa ja vaihtaa siimat. Putsaa ja pura tarpeen tullen kela ja öljyä se kevyesti.
Keloja suositellaan huollettavan niin ikään säännöllisesti ja se tulisi suorittaa vähintään kerran kalastuskauden aikana. Jos innostut enemmän ja alat kalastaa aktiivisemmin, tulisi huolto tehdään vähintään kymmenennen käyttökerran jälkeen.
Jos viihdyt eniten merellä, kannattaa kalastusvälineet huuhdella aina makealla vedellä. Tällöin estät paremmin ruosteen syntymistä ja pidennät välineiden käyttöikää. Säilytä kalastusvälineitäsi kuivassa paikassa, jossa lämpötila pysyy reippaasti nollan yläpuolella. Kesän koittaessa välineet pitää suojata suoralta auringonvalolta.
Mitä muuta kalastukseen tarvitaan?
Kalastaja pakkaa reissulleen yleensä mukaan ainakin puukon, pihdit, haavin ja varavieheet. Jos haluaa varautua oikein kunnolla, kannattaa ottaa mukaan kamera, mittanauha ja vaaka. Nämä otetaan esiin, jos haluaa tallentaa kalasaaliin tarkat mitat.
Jos aikomuksenasi on laskea kala elävänä takaisin veteen, pitää kalaa kohdella varovasti. Sitä ei saa silloin nostaa kuivalle maalle ja tähän tarkoitukseen onkin olemassa erilaisia punnituspusseja, jolloin kala pysyy vedessä ennen kuin se lasketaan takaisin aaltoihin. Jos tavoittelet kotiin vietäviä saaliita, ota mukaasi kylmälaukku kesän kalastusretkille.
Turvallinen kalastaminen
Turvallinen kalastaminen on tärkeää, jotta harrastus pysyy mieluisana sekä itse kalastajalle että muillekin osapuolille. Käytä aina pelastusliivejä ja huolehdi, että muillakin veneessä on sellainen päällä. Pätevä kalastaja pukee yleensä muutenkin asianmukaiset vaatteet. Niiden pitää olla riittävän lämpimät ja sateenkestävät. Lataa puhelimesi ja hanki siihen vedenkestävä suojapussi. Ilmoita läheisillesi kalastussuunnitelmistasi ja kerro, minne aiot suunnata. Ota mukaasi ensiapupakkaus ja lisää laukkuusi naskalit ja köyttä.
Vastuullisen kalastamisen perusteet
Kalastus voi aiheuttaa tietyissä piireissä suuriakin tunteita ja vastuullisesta kalastuksesta puhutaan jokseenkin medioissakin. Jokainen kalastaja voi huolehtia omasta tontistaan noudattamalla tiettyjä vastuullisuuteen liittyviä perustoimintoja. Se alkaa huolehtimalla kalastusluvista, jotka pitää olla ajan tasalla.
Ole vastuullinen myös saaliisi määrään liittyen ja kalasta ainoastaan sen verran, mitä sinä tai perheesi jaksaa syödä. Alamittaisia kaloja ei saa kalastaa. Sinun tulee myös nopeasti päättää, mitä teet kalalle. Jos päästät kalan vapaaksi, älä roikota sitä turhaan kiinni vieheessä. Se voi vaurioittaa kalan kiduksia, selkärankaa ja pään luustoa.
Jos aiot ottaa kalan mukaan syötäväksi, tainnuta se välittömästi iskulla päähän ja verestä se. Siimoja ei saa jättää luontoon, vaan ne pätkitään silpuksi roskikseen. Siimat ovat erittäin vaarallisia linnuille ja muille eläimille. Kuiville nostetun katiskan nielu pitää sulkea langalla ja jättää tyhjennysluukku auki. Tällöin linnut ja muut eläimet eivät jää kiinni satimeen.
