Kalastuspaikkojen etsintä ja selvittely etäkäteistyönä on aina oma taiteenlajinsa. Vanha ja perinteinen keino on etsiä vesistö, katsella joku kivannäköinen paikka paikan päällä ja mennä kokeilemaan mitä sieltä tulee jos on tullakseen. Nykypäivänä netti mahdollistaa lukuisten eri karttapalveluiden käytön jotka helpottavat kalapaikkojen etsintää, eikä homma mene ihan täysin hakuammunnaksi. Tämä säästää niin aikaa kuin hermojakin. Tässä artikkelissa käydään läpi parhaaksi todettuja karttasivustoja pohjoismaissa sekä käydään läpi yleisimpiä niksejä niiden käyttöön liittyen.
Suomen karttapalvelut:
Suomessa suosituimpia karttapalveluita on mm. retkikatta sekä kansalaisen karttapaikka. Nämä kummatkin ovat erittäin laajoja ja hyvin pitkälti samoilla karttapohjilla toteutettuja sivustoja. Kummastakin palvelusta löytyy kalastajalle hyödyllisiä ominaisuuksia. Retkikartan etuina voidaan laskea se, että sieltä löytyy suoraan metsähallituksen kalastuskohteita ja niiden lupanumero, jonka perusteella lupa on helppo hankkia. Kummastakin löytyy pohjana tasokas maastokartta, joten esimerkiksi jalan suunnistamista voi suunnitella hyvin etukäteen ja etäisyyksien mittaaminen on helppoa. Isoimpien järvien syvyyskäyrät löytyvät kummastakin palvelusta, joten veneellä liikkuessa otollisten karikoiden ja rinteiden etsiminen on helppoa etukäteen.
Ruotsin karttapalvelut
Länsinaapurista löytyy loistavia kalavesiä vähintään yhtä paljon kuin Suomestakin. Varsinkin Pohjois-Ruotsi on harjuskalastajan mekkaa, ja alueelta löytyy myös erinomaisia taimen- ja rautuvesiäkin. Ruotsin puolella hyviä karttapalveluita ovat mm. Länsstyrelserna-sivusto tai Eniro.se. Palvelusta löytyy hyvä perus karttapohja, tarkkoine ilmakuvineen ja matkanmittausominaisuuksineen. Valitettavasti tästä palvelusta ei löydy suurempien järvien syvyyskarttoja ollenkaan, vaan niitä joutuu tutkimaan esim. Navionicsin kautta.
Norjan karttapalvelut
Norja, varsinkin Finnmarkin lääni on monelle pohjoisen kävijälle tuttu paikka. Alue on täynnä pieniä järviä ja lampia, puroja sekä jokia. Periaatteessa tällä alueella muutaman kilometrin kävelyllä törmää ihan varmasti vesistöön missä on kalaa, mutta ennakkotutkimisesta ei ole ollenkaan haittaa. Karttaa tutkimalla kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota lampiin jotka ovat yhteydessä toisiinsa esim. puron tai joen välityksellä. Useimmiten jos lammesta on yhteys toiseen lampeen, löytyy sieltä myöskin kalaa.
Erityisen hyvä palvelu norjan karttojen tutkimiseen on Norgeskart.no tai Visitnorwayn map-sivusto. Kummastakin löytyy perinteiset ominaisuudet, ilmakuvat, maastokartat etäisyyksien mittaustyökalut jne. Syvyyskarttoja näistä löytyy yhtä huonosti kuin ruotsin vastaavista karttapalveluista.
Syvyyskäyrien tutkiminen:
Syvyyskäyrien tunteminen kalastettavassa kohteessa tuo merkittävän edun veneellä liikkuessa. Toki joskus rannalta kalastaessakin on hyvä tietää missä kohtaa ranta syvenee jyrkästi ja missä kahlaamista on luvassa useita kymmeniä metrejä. Keväällä tasaiset lahdet voivat olla tehokkaita kalapaikkoja, kun taas kesällä kalat löytyvät helpommin jyrkkien rinteiden reunoilta.
Suuremmista järvistä ja merialueista löytyy tasokkaat syvyyskäyrät melkein jokaisesta yllämainitusta verkkopalvelusta. Lisäksi syvyyskarttoihin on erikoistunut navionics-sivusto joka on veneilykarttapohjalla suunniteltu web-palvelu. Tämä sivusto on erinomainen venereissua suunniteltaessa.
Mobiililaitteita käyttö veneillessä on yleistynyt ja mobiililaitteita käytetään niin syvyyskarttojen tutkimiseen, kuin nettipelien pelaamiseenkin. Netin rahapelejä löydät esimerkiksi nettisivustoilta jotka listaavat kasinobonukset. Karttapalveluissa on usein erinomaisen mobiilikartat ja sen vuoksi moni käyttää kännykkää ainoana karttaplotterinaankin.
Pienempien järvien ja jokien syvyyskäyrien löytäminen onkin usein hankalampaa. Onneksi viimeaikoina laadukkaiden ilmakuvien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Kirkkaassa vesistössä pohjan karkeita syvyyksiä on helppo arvioida ja nopeasti syvenevät reunat tai tasaiset lahdet on helppo löytää. Useamman vuoden kokemuksella on kumminkin sanottuva, että ilmakuvia tutkiessa ei kannata tyytyä ensimmäiseen vaihtoehtoon. Kartta kannattaa avata tutkittavalta alueelta useamman eri sivuston kautta. Ilmakuvat saattavat olla jossain alueella erittäin tarkkoja esim. googlemapsin kautta, kun taas eripaikassa bingin kuvat on huomattavasti parempi laatuisia. Esimerkiksi alla olevissa kuvissa on sama kohde otettu kahdesta eri palvelusta.
Siirtyminen kalapaikoille
Kalapaikoille siirtyminen varsinkin syrjäisemmällä seudulla tapahtuu useimmiten jalan. Hyvälaatuista karttaa ja ilmakuvia tutkiessa säästää monta ärräpäätä pusikossa rämpimiseen. Pelkkää maastokarttaa tutkiessa pääsee jo pitkälle ja pystyy välttämään esimerkiksi pahimmat suoalueet, mutta reitin varmistaminen ilmakuvista on myös monesti hyödyllistä. Esimerkkinä voidaan ottaa esimerkiksi seuraava maastokartta kuva vs. samasta paikasta otettu hyvälaatuinen ilmakuva. Kumman perusteella valitsisit puron ylitysreitin?
