Kalastusta on harjoitettu ympäri maailmaa jo tuhansia vuosia. Suomessa on niin ikään pitkät perinteet kalastuksessa: puhtaat kalavedet ja runsas kalakanta ovat kuin tehdyt kalastamiseen. Kansainvälisellä mittarilla suomalaiset vesistöt ovatkin hyvin puhtaita. Alunperin kalastus on lähtenyt tarpeesta hankkia ravintoa, jonka myötä se on kehittynyt merkittäväksi elinkeinoksi. Urheilukalastus on tässä valossa vielä suhteellisen uusi ilmiö. Ravinnonhankinnan sijasta motiivina urheilukalastuksessa on kilpaileminen ja jännityksen hakeminen.
Urheilukalastuksen harrastajamääriä on haastavaa arvioida, koska Suomessa on suuri määrä kalastajia, jotka käyvät säännöllisesti kalassa, mutta eivät välttämättä osallistu kilpailuihin. Urheilukalastus on harrastuskalastusta tavoitteellisempaa, ja käytössä ovat useimmiten verkkojen ja katiskojen sijaan kalastusvälineet, joihin tarvitaan aktiivista tekemistä, kuten uistinten ja vieheiden käyttöä. Urheilukalastuksessa järjestetään lukuisia kilpailuita ympäri vuoden, kuten pilkkikisoja, perhokalastusta ja ongintaa, ja onpa tarjolla kilpailuja myös hieman erikoisimmissa lajeissa, kuten katukalastuksessa (street fishing) tai kalastuksen oheislajissa, kuten perhonsidonnassa.
Lajiliitto
Urheilukalastajien on myös mahdollista järjestäytyä ja hankkia lisätietoa lajista; sillä on myös jo oma yhdistyksensä, Suomen urheilukalastajain liitto, SUKL. Liitto perustettiin vuonna 1919, ja on puolesta puhunut kalastuksen tarjoamien luontoelämysten puolesta siitä saakka. Erääksi syyksi lajiliiton perustamiseen SUKL listaa sivuillaan kirjailija Juhani Ahon kalastusaiheisen tuotannon, ja nostaa Ahon yhdeksi Suomen historian merkittävimmistä perhokalastajista.
Kalastuksen lisäksi liitto tukee myös kalastukseen läheisesti kuuluvia kädentaitoja, kuten perhonsidontaa, ja järjestää säännöllisesti aiheesta kursseja. Kenties omistautunut lajiliittotyö ja jäsenistön kouluttaminen on osasyy siihen, että suomalaiset perhonsitojat ovat menestyneet perhonsidontakilpailuissa kansainvälisestikin.
Yksi SUKL-liiton kantavista ajatuksista on kestävän kalastuksen ja järkevän luonnonkävijyyden tukeminen.
Kalastusalan keskusliittona toimii Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, joka perustettiin vuonna 2000 Suomen Kalamiesten Keskusliiton, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton sekä Suomen Urheilukalastajain Liiton toimesta. Keskusjärjestön toiminnan ytimessä on tuoda kalastajat yhteen ja viedä eteenpäin vapaa-ajankalastusta vastuullisin askelin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön sivuilta löytyy runsaasti tietoa urheilukalastuksesta kiinnostuneille.
Kilpaileminen Suomessa
Suomessa voit kilpailla onkimisessa, perhokalastuksessa, soutamisessa ja jopa purjelautailussa. Kilpailuja järjestetään ympäri Suomea. Perhokalastuksen MM-kilpailujen karsintakilpailuja järjestetään ympäri Suomea Espoosta Ouluun. Niille kalastajille, jotka haluavat kilpailla kaikkialla maailmassa, järjestetään toukokuun lopulla karsintakilpailut maajoukkueeseen.
Useimpiin kisoihin maksetaan osallistumislisenssi, joka on keskimäärin 20-40 euroa riippuen siitä, osallistuuko yksilönä vai ryhmänä. Perhokalastuksen kisat voivat olla hitusen kalliimpia.
Virallisen kilpailukalenterin voi tarkastaa Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön sivuilta.
Euroopan perhokalastusmestaruuskisat, Kuusamo
Euroopan ja maailmanmestaruuskilpaluiden myötä urheilukalastukse tunnettuus kasvaa vuosi vuodelta. Uusia urheilukalastustapahtumia järjestetään joka vuosi. Laajemmin katsottuna urheilukalastuksen suosiosta vihjaa myös se, että jopa kansainväliset vedonlyöntifirmat ovat alkaneet näkemään kalastustapahtumat vakavasti otettavana urheiluna.
Perinteiset lajit ovat olleet firmojen listoilla jo pitkään, esimerkiksi jalkapallon betting on ollut olemassa lyhyen aikaa, ja kertoimia on saatavilla jopa koripallolle ja jalkapallolle.
Yleisiä vinkkejä urheilukalastustapahtumiin osallistumiseen
Urheilukalastaja Heikki Kurtti on kiertänyt useita tapahtumia maailmanlaajuisesti yli viidentoista vuoden ajan, myös EM- ja MM-kisoissa. Monen urheilukalastajan tavoin hän näkee urheilukalastuksen ainoana tapana lisätä lajiin jännitystä ja tapana oppia ja kehittyä paremmaksi kalastajaksi. Häntä haastateltiin Kajana Klubin Youtube-kanavalla. Ohessa Kurtin parhaat vinkit urheilukalastajille.
“Kun on kiertänyt maailmallakin, niin samat perhot toimii Kuhmossa, kuin Coloradossa ja Italiassa. Kalat käyttäytyvät hyvin samalla tavalla joka puolella maailmaa.”
Voit katsoa koko haastattelun tästä.
Tapahtumat ulkomailla
Kalastustapahtumia ulkomailla löytyy lukematon määrä.
The Paul Roggeman European Open Beach Championship, Englanti
Paul Roggeman -kipailu on yksi suurimmista kalastuskilpailusta maailmassa. Meriongintaan keskittyvään kilpailuun osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Merionginta on Englannissa suosittu harrastus, ainakin jos vertaa harrastajiamääriä Suomen vastaaviin. Maaliskuussa järjestettävässä tapahtuma on järjestetty viimeiset 16 vuotta putkeen
World Freshwater Angling Championship, Eurooppa
Makean veden kalastuksen maailmanmestaruuskilpailu on perinteikäs tapahtuma. Vuodesta 1954 saakka perustettua kilpailua on järjestetty eri kohteissa ympäri Eurooppaa. World Freshwater Angling Championchip -tittelistä on kisattu myös Suomessa, kun Lappeenrannassa järjestettiin turnaus vuonna 1995. Kaikki voittajat lukuunottamatta yhtä australialaista ovat olleet niin ikään Euroopasta.
Gunki Iron -turnaus, Rotterdam
Maailman suurimmaksi 24:n tunnin kalastuskilpailuksi tituleerattua Gunki Iron -turnaus on kalastuskilpailuna erityislaatuinen. Kilpailun näyttämönä toimii Rotterdamin kaupunkimiljöö. Hollannin pääkisan lisäksi Saksan puolella Hamburgissa on järjestetty Gunki Iron -satelliittikilpailuja.
Kilpailu kuuluu urheilukalastuksen extreme-osastoon: 24 tunnin kalastusrupeama on uuvuttava puserrus, eivätkä kilpailijat nuku montaa silmällistä kisan aikana. Haaste kiinnostaa monia, esimerkiksi vuonna 2018 kilpailuun osallistui 360 kalastajaa 15 maasta. 24 tunnin turnaukseen sisältyy yli 40:n neliökilometrin kalastusvyöhyke Rotterdamin keskustassa – kaikkiaan joenrantaa on yli 55 kilometriä, joten kalastusalueessa riittää valinnanvaraa. Vuonna 2018 turnauksen saldona oli yhteensä 647 tuomariston hyväksymää kalaa, joiden kokonaispituudeksi mitattiin yli 254 metriä. Suurin pyydetty kala oli 95-senttinen hauki.
Pilkkikisat Suomessa
Talvikalastus on täysin oma lajinsa. Osalla kalastajista kalastusvälineet menevät komeron pohjalle talvella, kun taas osa suunnittelee jo reissua ulkomaille. Mutta vanhan sanonnan mukaan Suomessa ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, sillä urheilukalastus ei lopu talvellakaan. Suomi on täynnä pilkkikisoja.
Tornion Suurpilkit ovat Suomen suurin pilkkitapahtuma, joka järjestetään vuonna 2022 jo 27:ttä kertaa. Tornion Suurpilkeistä, Nallikarin Kingistä, Vain 2 kalasta sekä Erämaa Kuusamon pilkkiviikoista on kerrottu tarkemmin pilkkikilpailuesittelyssä.
Eettinen puoli
Urheilukalastausta on kritisoitu sen eettisten haasteiden johdosta. Eläinsuojelujärjestöt ovat nostaneet esille, että erityisesti ns. catch and release -kalastus, jossa kala vapautetaan takaisin veteen, ei ole täysin ongelmatonta eläinten oikeuksien kannalta. Tutkimusten mukaan kala kokee kipua ja stressiä, kun se vedetään koukuilla vedestä vieraaseen elementtiin. Koukkujen irrottaminen on kivuliasta kalalle, ja se vaikuttaa niiden kykyyn syödä. Mikäli koukut ovat juuttuneet syvälle, voi kalastaja epähuomiossa vaurioittaa myös sisäelimiä.
Catch and releasen -harrastajat puolestaan vetoavat kalakantojen ylläpidon puolesta, ja joissain paikoissa catch and release onkin ainoa sallittu kalastustapa.
Myös luontoon hylätyt kalastustarvikkeet voivat aiheuttaa ongelmia sekä vesieläimille että linnuille. Kalastusliitot kampanjoivatkin kestävän kalastuksen puolesta, ja kalastajia kehotetaan jättämään luonto koskemattomaksi. Onneksi suurin osa suomalaisista kalastajista on kuitenkin kokeneita eränkävijöitä, jotka osaavat liikkua luonnossa vastuullisesti.
