Kalastuksessa voidaan käyttää useita erilaisia pyyntitapoja, jotka riippuvat paljon itse halutusta saaliista sekä sen koosta. Harvat vieheet yltävät kuitenkaan samalle tasoille, kuin esimerkiksi ahvenen pyynnissä käytettävät jigit. Oikein käytettynä jigit ovat tehokkaita vieheitä, joita voidaan käyttää usean eri kalalajin pyynnissä. Suomessa se on suosituinta ahvenen, kuhan sekä hauen pyynnissä.
Jigillä kalastaminen eli jiigaaminen on vauhdilla kasvava laji Suomessa, jonka pariin monet kalastajat löytävät juurikin sen helppouden sekä tehokkuuden vuoksi. Jigiä voidaan myös käyttää monissa eri olosuhteissa; kirkkaassa tai tummemmassa vedessä. Jigikalastuksen perimmäisenä ideana on uittaa jigiä erilaisilla kelaus- ja vapatekniikoilla sekä saada kala ärsytettyä iskuun. Nämä tekniikat voivat sisältää jigin pudottamista, vetämistä, ravistamista sekä niiden erilaisia yhdistelmiä.
Vaikka alkuun pääseminen on suhteellisen helppoa, vaatii jiigaamisen tekniikan opettelu kuitenkin jonkin verran harjoittelua. Kalastuksesta voi nauttia myös erilaisten kolikkopelien merkeissä. Niiden tutkimiseksi kannattaa ottaa itselleen kohteeksi uusimpia casinoita.
Oikeanlaisten varusteiden valitseminen
Tehokkuuden sekä käytännöllisyyden kannalta on hyvä panostaa jiigailun tarvikkeisiin. Jiigailun voi aloittaa ihan tavallisella virvelillä, sen lisäksi kannattaa hankkia itselleen jigien aloituspaketti. Esimerkiksi 2-3:lla erilaisella jigillä pääsee mukavasti alkuun. Niiden olisi hyvä olla eripainoisia, sekä myös ulkonäöltään erilaisia. Jigin paino muodostuu sen päähän laitettavan painon perusteella. Käytettävän jigin laadukkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä pilalle menneet tai vahingoittuneet vieheet eivät houkuttele kaloja, vaan ajavat niitä poispäin. Jigissä ei myöskään ole kaikista tärkeintä sen koko, vaan monesti sen houkutteleva väri on ratkaiseva tekijä.
Kelana suositellaan avokelaa, lisäksi varsinkin aloitteleville kalastajille suositellaan kevyttä, sekä korkealaatuista hiilikuituvapaa. Lasikuitua ei suositella. Jiigaaminen perustuu tekniikkana hyvin paljon kalastajan omaan rannetuntumaan, sillä pelkästään jigistä on vaikea hahmottaa, milloin kala on kiinni syötissä. Tästäkin johtuen on hyvä panostaa heti alusta alkaen tarpeeksi laadukkaisiin varusteisiin. Hyvän tekniikan sisäistäminen on monesti portti kohti suurempia saaliita.
Vedenpohjan tunteminen sekä kaikuluotaus
Ensimmäiset jigikalastusreissut kannattaa pyhittää enemmänkin tutkimisen kannalta. Kalastettavalla ympäristöllä on paljon merkitystä, ja sen oikeaoppinen tulkitseminen voi auttaa oman tekniikan hiomisessa. Se miten jigi heitetään veteen ja kelataan ylös, on oikeastaan kaiken tämän pyyntilajin perusta. Ensimmäiseksi jigi heitetään veteen ja sen annetaan vajota siihen asti, kunnes pohja on tullut vastaan. Tämä näkyy vavan kärjessä pienenä nytkähdyksenä. Saman voi havaita myös siimasta, sillä se ei vajoa samaan tahtiin kuin alussa. Sitten nykäistään, ja tällä pyritään houkuttelemaan esimerkiksi ahvenpari jigin luokse. Tässä erinomaisena apuna toimii kaikuluotain ja varsinkin jigikalastus voi olla aika työlästä, ellei tiedossa ole ennestään täysin varmaa kalapaikkaa.
Kaikuluotaimen avulla parven lähellä kalastaminen vaikuttaa taas olennaisesti omaan kalastustekniikkaan. Jos ahvenet ovat suuressa parvessa ja ne ovat nälkäisiä, ei nykäisytavalla välttämättä ole niin kovin suurta merkitystä. Tällöin nykäisyn voi tehdä voimakkaallakin liikkeellä, jolloin jigigin tarttuu kalan leukaan voimakkaasti. Mikäli kyseessä on pienempi parvi, voidaan käyttää hienovaraisempaa nykäys tekniikkaa. Ylöspäin kelaus tapahtuu siinä vaiheessa, kun jigi on juuri nykäisty pohjasta ylös.
Kalastettava vedenpohja on hyvä tuntea ainakin jollain lailla, sillä jigikalastuksessa vieheiden värit, oikean painoinen pää sekä vavan runko, tulisi kaikki olla hyvässä kombinaatiossa suhteessa veden syvyyteen.
Keskittyminen on kaikista suurin haaste
Jigillä kalastamisen yksi suurimmista haasteista on siihen sinnikäs keskittyminen. Parhaimmat jigikalastajat pystyvät tarkkailemaan monia eri asioita samaan aikaan. Heittelyn lisäksi he tutkivat sekä tulkitsevat jatkuvasti pohjaveden ominaisuuksia sekä analysoivat veneen oikeanlaista paikkaa. Jiigaaminen vaatii keskittymisen lisäksi paljon tarkkuutta, varsinkin silloin, jos pyynti on heikkoa.
Jigillä kalastuksessa on myös tärkeää huomioida vuodenaikojen merkitys suhteessa haluttuun saaliiseen. Esimerkiksi kuhaa kalastettaessa, sen ensimmäinen sesonki on alkukesästä, aina toukokuun puolestavälistä kesäkuun loppuun saakka. Keskikesän kieppeillä kannattaa jigikalastuksessa keskittyä ehdottomasti uisteluun, lisäksi kuhan pyynnissä ympäristöksi kannattaa valita salmia tai jokijuoksuja.
Syksyn tullessa kannattaa huomio kiinnittää seuraavaan alkaneeseen sesonkiin. Tämä jatkuukin reippaasti marraskuun puolelle, jolloin kalastuspaikkoina kannattaa suosia syviä salmia sekä selkävesien matalikkojen reunoja. Kuha ajautuu monesti salmille heti ensimmäisten syysmyräköiden jälkeen, virtaavan veden houkuttelemana pyydystämään pienempiä kaloja.
Jigikalastukseen kuuluu paljon erilaisia näkökulmia, joita kannattaa tutkiskella ennen aktiivisen pyynnin aloittamista.
