Kalastus on suomalaisille tärkeä, rakas ja merkittävä harrastus ja elinkeino. Se on ollut tapa selviytyä, elää, rentoutua ja olla lähellä luontoa. Suomen tuhannet järvet ja muut vesistöt ovat mahdollistaneet kalastuksen laajalle väestölle ja se lienee osa syy siihen, miksi laji on niin yleinen ja iso osa suomalaista kulttuuria.
Vedenalainen elämä kiehtoo ihmistä
Suomalaiset ovat hyvin luonnonläheinen kansa, jota kiehtovat sen mystisyys ja kauneus. Suomen metsät ja vesistöt ovat inspiroineet niin taiteilijoita, kirjailijoita kuin muusikoitakin. Mystiset vedet ovat toimineet inspiraationa läpi maailman erilaisille tarinoille, kuten Loch Nessin hirviölle ja Suomen kulttuurissa esimerkiksi Kalevalalle. Kalevalan mukaan meressä asuu niin kutsuttu Vedenväki, joka koostuu niin vesihiisistä, vetehisistä, veden neidoista kuin pienistä miehistäkin. Nämä hahmot tarun mukaan nousevat silloin tällöin maalle auttamaan ihmisiä suurine voimineen. Mystisten vesistöjen myötä luodut tarinat ovat myös inspiroineet tarinoillaan esimerkiksi kasino pelejä, joissa voidaan nähdä muutamiakin eri vesistö-teemalla varustettuja pelejä. Myös monet elokuvat, kuten The Shape of Water on saanut inspiraatiota maailman mystisistä vesistöistä. Ihmiselle on luontaista kokea uteliaisuutta kohti asioita, jotka ovat niin sanotusti heidän ulottumattomissaan.
Vedenalainen elämä kuvastaa hyvin tällaista esimerkkiä. Ihmiset ovatkin tutkineet vesistöjä kaikin keinoin ja yrittäneet keksiä tapoja pysyä veden alla yhä pidempiä aikoja, vaikka emme luontaisesti olekaan siihen luotuja. Vesistöt kuin vesistöt kuitenkin kiehtovat ja maailman meristä jopa 80 prosenttia on yhä tänäkin päivänä täysin tuntematonta. Ei siis ihmekään, että myös suomalaiset ovat vesistöistä ja kalastuksesta kiehtoutuneita.
Suomalaisten suosikkiharrastus
Kalastus on vähättelemättä yksi suomalaisten suosikkiharrastuksista – noin kaksi miljoonaa suomalaista kalastaa enemmän tai vähemmän. Näistä suurin piirtein kahdesta miljoonasta vapaa-ajan kalastajasta miehiä on noin 40 prosenttia ja naisia 20 prosenttia. Kalastajia löytyy eniten alle 10-vuotiaista lapsista ja yli 45-vuotiaista – tämä johtunee siitä, että nykyään vapaa-aikaa tuntuu olevan yhä vähemmän ja vähemmän. Maamme suuret järvialueet ja muut vesistöt tarjoavat mitä parhaimmat puitteet kalastukselle; vesistöjen suuren pinta-alan lisäksi vesistömme ovat yksiä maailman puhtaimpia. Upeiden puitteiden myötä kalastukseen saa uppoamaan paljonkin aikaa ja sitä haluaa tehdä pelkän rentoutumisen ja mukavan vapaa-ajan vieton takia.
Niin sanotusti helpon harrastuksesta tekee myöskin se, että Suomessa ei tarvitse erillistä lupaa onkimiseen, pilkkimiseen tai viehekalastukseen yhdellä vavalla, kelalla tai vieheellä. Kun näissä puitteissa harrastaa kalastusta, tulee myös noudattaneeksi jokamiehenoikeuksia. Jos haluaa kalastaa kalastusrajoitusalueilla uistimella, perholla, pilkkimällä tai onkimalla, niin tarvitsee vapaluvan. Pyydyslupaa taas tarvitaan verkolla tai katiskalla kalastamiseen. Myös erillinen ravustuslupa on olemassa rapujen pyyntiä varten. Summat eivät ole suuria ja rahat menevät muutenkin hyvään tarkoitukseen, sillä tuotot käytetään kalavesien ylläpitoon ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseen.
Kalastus on metsästyksen tapaan yksi vanhimpia elinkeinoja mitä Suomessa on harjoitettu. Jääkauden jälkeen Suomen asuttaneet kansat ovat suurelta osin selvinneet kiitos suurien kalakantojen. Edeltävistä syistä johtuen esimerkiksi monet suomalaiset klassikkoruoat (kuten loimulohi- ja siika, hiillostettu hauki, muikut ja esimerkiksi graavattu siika ja lohi) ovat nimenomaan kalaruokia.
Kalastusta läpi vuoden
Suomessa kalastus ei toki jää sikseen kesän ja syksyn jälkeen, vaan harrastusta jatketaan talvelle asti sekä muutenkin läpi vuoden. Pilkkiminen on suosittua puuhaa tavallisen kalastamisen lisäksi ja useita pilkkikisoja järjestetään vuosittain. Suomessa on tavattu yhteensä noin 100 kalalajia, joista kuitenkin vakituisia asukkaita on 71 lajia. Yleisimpiä kalalajeja ovat hauki, ahven ja kuha.
Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta taas voi löytää meressä viihtyviä kalalajeja, kuten silakkaa, lohta ja kilohailia. Yleisin saaliiksi saatu kala on ahventa ja haukea, jotka muodostavat yli puolet vuosittaisesta vapaa-ajankalastajien 30 miljoonan kilon suuruisesta saaliista. Rahallisesti arvokkain lajike on kuha. Moni ei kuitenkaan keskity kalastamaan vain yhtä lajia, vaan harrastaa niin kutsuttua lajikalastusta, eli fongausta, jossa yritetään pyydystää mahdollisimman montaa eri kalalajia.
