Moni tietää, että kala on terveellistä sekä herkullista ravintoa. Osalle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, kuinka terveellistä kala oikeasti on ja kuinka monia eri terveyshyötyjä sillä on. Tässä artikkelissa avaamme hieman näitä asioita sekä vinkkaamme muutamista herkullisista kalapohjaisista resepteistä.
Kalan terveyshyödyt
Kala on erittäin terveellistä ravintoa, sillä se sisältää paljon hyviä pehmeitä rasvoja, monipuolisesti eri vitamiineja, kivennäisaineita sekä runsaasti proteiinia. Erityisesti kalasta saa paljon D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja sekä seleeniä, jodia, fosforia, kaliumia ja B12-vitamiinia. Suomen yleisimmistä kalalajeista esimerkiksi lohessa ja ahvenessa on runsaasti näitä ravintoaineita. Onnekkaasti, ahven on myös Suomen yleisin kalalaji. Jättipotteja ei siis löydetä ainoastaan kasinoilta, vaan Suomen useimmista vesistöistä löytyy parvittain näitä erittäin ravintorikkaita kaloja. Kerran tai kaksi viikossa on suositeltava määrä syödä kalaa, jotta saa tarpeeksi kalan tarjoamia ravintoaineita.
Kala edistää terveyttä huomattavilla tavoilla, mutta mitä nämä eri terveyshyödyt lopulta siis ovat? Yksi suurista hyödyistä on aivojen terveyden ja toiminnan tehostaminen. Ottakaamme esimerkiksi kasinopelit pysyäksemme aiemmin mainitsemassamme teemassa. Pokerin peluu vaatii moitteetonta keskittymis- ja reagointikykyä sekä hyvää strategia – tehokkaasti toimivilla aivoilla on suuri rooli näiden saavuttamisessa eikä siitä ole toista puhetta. Tarvitsemme aivoja kaikessa muussakin strategisessa tekemisessä, tarvitsemme niitä pulmien ratkaisussa, laskujen laskussa, kirjoittamisessa, puhumisessa.. Joten kun asiaa katsotaan laajemmasta perspektiivistä, voimme kaikki yhteen ääneen todeta, että tarvitsemme mutkattomasti toimivia aivoja mitä yksinkertaisimmissakin asioissa. Normaalit päivän askareet vaativat hyvää aivotoimintaa, ja jo pelkästään muistin kannalta on tärkeää pitää huolta aivojen terveydestä niin paljon kuin vain voimme. Jos siis kalan syöminen voi parantaa aivotoimintaamme, tulisi meidän kaikkien syödä sitä suositusten mukaisesti!
Sydänpysähdykset ja aivoinfarktit ovat yleisimpiä aikaisen kuoleman aiheuttajia ympäri maailman. Sen lisäksi, että kala on hyväksi aivoille, on se myös erittäin hyväksi sydämelle. Tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti kalaa syövillä ihmisillä on jopa 15 prosenttia pienempi riski sairastua sydänsairauksiin ja sen kaltaisiin.
Omega-3-rasvahapot taas ovat välttämättömiä kasvu- ja kehitysvaiheissa – erityisen tärkeää se on aivojen ja silmien kehittymiselle. Tästä syystä raskaina oleville ja imettäville naisille suositellaankin omega-3-rasvahappojen syömistä tarpeeksi. Raskauden aikana on kuitenkin oltava tarkkana, mitä kalaa saa ja ei saa syödä. Niistä onkin hyvä ottaa selvää, sillä kaikki kala ei ole hyväksi raskaana oleville.
Lisäksi kalan syöminen voi myös suojella näön pysymistä hyvänä vanhemmalla iällä.
Herkullisia kalaruokia
Kala on siis terveellistä ravintoa, mutta eri kalalajeista löytyy kuitenkin eri kokoisia määriä näitä supertehokkaita ravintoaineita. Viikon aikana voi esimerkiksi syödä eri kalalajeja, sillä osasta saa enemmän D-vitamiinia ja rasvahappoja kuin toisista lajeista. D-vitamiinia, joka on hyväksi lihaksistolle, hermostolle ja luustolle, saa eniten kuhasta, siiasta ja silakasta. Rasvahappoja eniten taas saa lohesta, kirjolohesta, silakasta ja siiasta. Lisäksi aina kannattaa suosia kotimaista, kun vain mahdollisuus siihen on.
Lohesta valmistuu yhtiä suomalaisten lempiruokia; lohilaatikko, lohikeitto, lohi ja perunamuusi, kesäisin uudet perunat, lohi ja kermaviilikastike, erilaiset lohta sisältävät leivät, lohipastat ja esimerkiksi lohipiirakat ovat vain pintaraapaisu herkullisista lohiruoista.
On myös hyvä tietää, että lohi ja kirjolohi ovat täysin kaksi eri lajia. Osa tämän varmasti tietääkin, mutta monelle se saattaa tulla kuitenkin uutena tietona. Kirjolohi on Suomen merkittävin viljelykala ja on alunperin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Laji ei pysty itse lisääntymään Suomen vesistöissä, joten se tarvitsee kasvattamista. Kirjolohta onkin aina saatavilla – sitä löytyy ruokakaupoista läpi vuoden.
Lohi taas pystyy lisääntymään itsenäisestikin Suomessa. Se jaetaan kahteen eri rotuun, joita ovat merilohi ja järvilohi. Sen kalastusaika sijoittuu suunnilleen kesäkuulta lokakuulle. Maultaan lohi on hyvin rasvainen ja todella maukas.
Ahven on koko maamme yleisin kalalaji sekä kansalliskalamme. Kalana se on hyvin kiinteää, vähärasvaista mutta maukasta ja väriltään vaaleaa. Ahvenesta voi valmistaa vaikkapa maukkaita kalapihvejä ja ahvenrisottoa. Lisäksi se toimii sellaisenaan erilaisten lisukkeiden kanssa. Ahven sekä siika taas sopivat hyvin moniin keittoihin. Yksi kesän herkkuja ovat torilta ostetut muikut, jotka ovat herkullista välipalaa sellaisenaan.
Mitä kalaruokiin siis tulee, on taivas vain rajana. Kala on herkullista vaihtelua lihalle ja monelle herkkävatsaiselle helpommin sulateltava vaihtoehto. Kala on kevyttä, terveellistä ja herkullista ja useimmat kalat valmistuvat syötäväksi hyvin nopeasti! Se on siis oiva ruoka myöskin arkeen. Netti on pullollaan erilaisia reseptejä – niin yksinkertaisia klassikoita kuin hieman erikoisempiakin kalareseptejä. Kalaruokiin tutustumisen ja kalan sisällyttämisen ruokavalioon voi vaikkapa aloittaa tutustumalla yhteen kalalajiin kerrallaan!
